Kun vertaillaan eri ikäryhmiä, nuorten aikuisten joukossa on vähiten täysin henkisesti oireilemattomia. Tilastokeskuksen uusimman työolotutkimuksen mukaan korkea koulutus tai hyvä asema työelämässä eivät suojaa enää työn epävarmuuden kokemukselta.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen kertoo, että aiemmin työn epävarmuus yhdistyi lähinnä suhdanneherkkiin miesenemmistöisiin työntekijätöihin.

Vuosisadan vaihteen jälkeen kyselyt näyttävät, että huoli on kasvanut lähes yhtä suureksi ylemmillä toimihenkilöillä tai korkeakoulutuksen saaneilla.

Työn organisoinnin puute rasittaa

Kuormitusta aiheuttavat erityisesti tiukat aikataulut, huomion siirtyminen jatkuvasti tehtävästä toiseen ja keskeytykset.

Työeläkevakuuttajien Telan työuraseminaarissa puhunut Pärnänen muistuttaa, että tilanne on huolestuttava, sillä nuorten ikäluokkien koettu työkyky on nyt laskenut tasaisesti.

– Nuorten psyykkinen ja fyysinen työhyvinvointi on pian yhtä alhaisella tasolla kuin työelämässä vuosikymmeniä pidempään olleilla vanhemmilla ikäluokilla.

Sukupuolten välillä selvä ero

Nuorten naisten ja miesten kokemus uupumuksesta eroaa merkittävästi.

Uupumuksen kokemuksesta kertoi Tilastokeskuksen toissa vuoden työolotutkimuksessa 25–39-vuotiaista naisista 26 prosenttia, kun vastaava luku miehillä oli 17 prosenttia.

Myös nuorten aikuisten ja heitä vanhempien kokemus stressistä töissä eroaa toisistaan huomattavasti. Stressiä työssään koki noin kolmannes 25–34-vuotiaista, mutta yli 55-vuotiaista vastaajista vain alle viidennes.

Innokkuus ja tarmokkuus kantavat

Nuoren polven palkansaajilla on työelämässä paljon myönteistäkin.

– Nuorilla on työn imua siinä missä muillakin palkansaajilla. He ovat innokkaita ja tarmokkaita, Pärnänen kuvaa.

– He saavat myös vanhempia enemmän kiitosta työstään.

Nykyhetken työelämän nuoret aikuiset ovat tulevaisuuden työelämän vanhoja.

– Mittarit kertovat fyysisen oireilun yleistyneen juuri nuorilla, vaikka työ ei ole enää niin fyysisesti kuluttavaa, Pärnänen sanoo.

Hänen mielestään työelämän isoja kysymyksiä ja samalla laajemmin yhteiskunnassa ovat työsuojelun keinot tukea työssä jaksamista sekä muutokset työssä ja vapaa-ajan vietossa, jotta edellytyksiä työurien pidentämiseksi on myös tulevaisuudessa.

Tilastokeskus on tehnyt työolotutkimuksia säännöllisesti vuodesta 1977 alkaen.

Eläkkeellä jäämisikä on noussut

Suomalaiset eläköityivät viime vuonna keskimäärin 63,1-vuotiaina. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vanhuuseläkkeen alarajan nostamisen ja lykkäyskorotusten myötä eläköitymis- ikä on noussut nopeasti 2010-luvun jälkeen.

– Eläkkeellesiirtymisiän odotteen noustessa vuodella julkinen talous vahvistuu karkeasti arvioiden miljardilla eurolla työkyvyttömyyseläkemenojen pienentyessä ja työnteon lisääntyessä, Telan johtaja Antti Tanskanen kertoo.

Hänen mielestään Suomella on kuitenkin tehtävää työurien pidentämisessä. Siinä missä Japanissa työllisyysaste 65–69-vuotiailla on 55 prosenttia, kotimaassa samanikäisten työllisyysaste on vain 14 prosenttia.