BITTIKATTAUS
Uusi kyselytyökalu auttaa työpaikkoja
Työterveyslaitoksen julkaisemalla kyselytyökalulla voi selvittää henkilöstön kokemuksia työn voimavaroista ja kuormitustekijöistä sekä luoda tilannekuvan kehittämisen pohjaksi. Maksuton ja avoimesti saatavilla oleva kysely on uutuus Mielenterveyden työkalupakissa.
Helppokäyttöisellä kyselytyökalulla työpaikka voi itse selvittää henkilöstön kokemuksia työn voimavaroista ja kuormitustekijöistä. Työkalu on kaikkien työpaikkojen hyödynnettävissä. Erityisesti siitä voivat hyötyä pienet ja keskisuuret työpaikat, joilla vastaavaa kyselyä ei ole vielä käytössä.
Kysely keskittyy työn psykososiaalisiin voimavara- ja kuormitustekijöihin, jotka ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen ja sitä kautta työpaikan menestykseen.
Kysymykset liittyvät muun muassa työn sisältöön, järjestelyihin ja kuormittavuuteen, työstressiin, työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen.
– Kyselyssä kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus kertoa oma näkemys, johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta sanoo.
■ Lue lisää: ttl.fi
18 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan 18 prosenttia insinööreistä työskentelee insinööri- tai suunnittelutoimistossa.
Insinööriliiton hallituksen jäsen Kasper Laaksonen valittiin Akavan opiskelijoiden puheenjohtajaksi. Vierellä Pinja Nykänen.Akavan opiskelijoiden puheenjohtajaksi Laaksonen
Akavan opiskelijoiden valtuuskunta valitsi vuodelle 2026 Akavan opiskelijoiden puheenjohtajaksi Kasper Laaksosen ja varapuheenjohtajaksi Nelli Kortelaisen.
Kasper Laaksonen edustaa Insinööriliittoa Akavan opiskelijoiden toiminnassa. Hän opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan insinööriksi.
Hän toimii vuonna 2025 Akavan opiskelijavaltuuskunnan jäsenenä ja Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtajana sekä Insinööriliiton hallituksen jäsenenä 2025–26.
– Pidän Akavan opiskelijoiden tärkeimpänä tehtävänä hyvän työelämän puolustamista, sidosryhmäyhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamista, Laaksonen sanoo.
– Tuore poliittinen ohjelmamme evästää meitä, kun vaikutamme vuoden 2027 eduskuntavaaleihin ja puolueiden vaaliohjelmiin. Isona huolena on opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kurja työllisyystilanne, hän jatkaa.
Nelli Kortelainen edustaa Akavan Erityisaloja Akavan opiskelijatoiminnassa ja hän opiskelee restonomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa.
Lisäksi hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Akavan opiskelijoiden uusien toimijoiden kausi alkaa 1. tammikuuta 2026.
Kuva: Jari Rauhamäki
Vuosaaren satama voi toimia päästökaupan porttina 2030-luvulla.Hiilidioksiditerminaali Vuosaaren satamaan
Vantaan Energia suunnittelee Helsingin Sataman kanssa Vuosaaren satamaan maan ensimmäistä teollisen mittakaavan hiilidioksiditerminaalia.
Vantaa Carbon Capture -hankkeen tarkoitus on luoda talteen otetulle hiilidioksidille uutta arvoketjua. Terminaali vastaanottaa, nesteyttää, välivarastoi ja lastaa laivaan kaasua.
Hiilidioksidi kuljetetaan esimerkiksi Pohjanmerelle, missä se varastoidaan pysyvästi geologisiin muodostelmiin. Pysyvä varastointi on käytössä olevaa teknologiaa, ja varastointi hankitaan palveluna.
Kaasua saadaan myös jätteenkäsittelyn sivutuotteena. Vantaan Energia tuottaa siten myytäväksi hiilenpoistoyksiköitä. Niillä organisaatiot voivat kompensoida hiilidioksidipäästöjään, joita ei voi välttää omilla toimilla.
Hankkeella talteen otetun hiilidioksidin määrä vastaa noin kolmasosaa Vantaan päästöistä. Suunnitteilla oleva infrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden hiilidioksidin talteenottoon myös muille toimijoille.
Hankkeen esisuunnittelu on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden alussa. Sen jälkeen alkaa perussuunnittelu, jonka pohjalta tehdään investointipäätös. Laitos otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuonna 2030. Toteutuminen edellyttää tukea valtiolta ja EU:lta.
Kuva: Kallerna, CC 4.0
JUKOn puheenjohtajana jatkaa Murto
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn nykyinen puheenjohtaja Katarina Murto jatkaa järjestön hallituksen puheenjohtajana kaudella 2026–2027.
Liki 200 000:ta palkansaajaa edustavan JUKOn puheenjohtaja huomauttaa, että kevään sopimuskierros ja lakot osoittivat tarpeen muuttaa sekä lainsäädäntöä että sovittelijainstituutiota.
– Seuraavalla hallituskaudella työriitalakia ja valtakunnansovittelijan toimivaltaa on muutettava niin, että esimerkiksi palkkatasa-arvon ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi sallitaan valtakunnansovittelijalle poikkeaminen yleisestä linjasta.
Murron mielestä julkiselle sektorille kannattaa miettiä yhtenä vaihtoehtona myös ansiokehitystakuuta varmistamaan, että yhteiskunnan palveluja ja rakenteita ylläpitävien palkansaajien ansiot eivät jää jälkeen vientialoista.
Keväällä valtion neuvotteluissa vasta lakkojen kautta saatiin yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.
– Julkisalojen korkeakoulutetuilla on järjestövalmius myös jatkossa, mutta ensisijainen ja tärkeä tavoitteemme on saavuttaa sopimukset jatkossakin neuvottelemalla.
Uusista henkilöautoista puolet ensirekisteröidään yrityksille
Tammi-marraskuun aikana uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin noin 66 300 kappaletta, eli kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Marraskuussa henkilöautojen ensirekisteröintejä oli noin 6 200 kappaletta.
Käytettynä myytyjen henkilöautojen määrä kasvoi tammi-marraskuussa kokonaisuudessaan nelisen prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon nähden.
Työsuhdeautokäyttöön ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä on Suomessa vuosittain noin 20 000 kappaletta. Työsuhdeautojen osuus ensirekisteröinneistä on säilynyt viimeisten vuosien aikana suhteellisen vakaana. Tänä vuonna ensirekisteröidyistä kaikista henkilöautoista työsuhdeautojen osuus on noin neljännes, ja kaikkiaan liki puolet uusista henkilöautoista on yritysten hankkimia.
Täyssähköautojen osuus uusista työsuhdeautoista oli tammi-marraskuussa 54 prosenttia ja lataushybridien 24 prosenttia. Kaikista uusista ensirekisteröidyistä henkilöautoista vastaavana aikana täyssähköisiä oli 36 prosenttia ja lataushybridejä 21 prosenttia.
– Työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistajana korostuu erityisesti talouden matalasuhdanteessa, jossa kotitalouksien autohankinnat vähenevät, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Palkansaajien työpaikkatapaturmat vähenivät
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa työpaikkatapaturmissa oli 8,2 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
36 prosenttia vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneesta työpaikkatapaturmasta oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta.
Korkeimmat työpaikkatapaturmataajuudet vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa työpaikkatapaturmissa vuonna 2023 olivat rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.
Matalimmat työpaikkatapaturmataajuudet olivat informaation ja viestinnän sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla.
Toissa vuonna palkansaajien työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien työtapaturmasuhde tapaturmissa oli 1 280 työpaikkatapaturmaa 100 000 palkansaajaa kohtaan, kun vuotta aikaisemmin työtapaturmasuhde oli 1 382 työpaikkatapaturmaa 100 000 palkansaajaa kohtaan.
Tulosten mukaan lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa.
Runsas 80 henkeä kokoontui juhlimaan marraskuussa RAI ry:n 70-vuotista taivalta ravintola Raahen Hoviin. Vanhoja aikoja muisteltiin valokuvaseinän avulla.
Kuva: Juha Räty
Tommi Grönholm, johtajaTommin
PALSTA
Uuden edunvalvonnan aikaan
Edunvalvonnan kenttä on varsin vahvassa murroksessa. Työnantajat haluavat sopia selvästi aiempaa pienempien porukoiden kanssa työehdoista. Osalla aloista on jo menetetty yleissitovuus, joka varmistaa kaikille alalla työskenteleville samanlaiset työehdot. Sen tähden osa Insinööriliitonkin jäsenten työnantajista on työehtosopimuksessa mukana vain liityntäsopimuksella tai ne neuvottelevat työehdoista ainoastaan talokohtaisesti.
Samanaikaisesti erityisesti nuorten jäsenten arvomaailmaan sopivat aiempia vuosikertoja paremmin niin sanottujen kovien asioiden kuten palkkojen sopiminen työ- ja virkaehtosopimuksilla. Työpaikoille halutaan jättää pehmeämmäksi kuvattavaa sovittavaa kuten etätyö- ja perhevapaakäytännöt.
Liitto haluaa parhaansa mukaan vakiinnuttaa jokaiselle jäsenelle mahdollisimman hyödyllisen edunvalvonnallisen tilanteen ja neuvotteluasetelman. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että neuvottelut ovat siirtymässä entistä enemmän sinne työpaikoille. Tämä tarkoittaa, että jäsenten ja erityisesti henkilöstön edustajien roolit kasvavat edunvalvontatyössä, kun taas liitto toimii tiedollisena selkänojana, sparraajana ja kouluttajana.
Ensi vuonna Insinööriliitto tarttuu työmarkkinaedunvalvontaan entistä vahvemmalla, uudenlaisella otteella. Jos työnantaja haluaa neuvotella asioista paikallisesti, ei ole syytä tyytyä keskusteluun vain työnantajan asialistan pohjalta. Työpaikoilla kannattaa ja on aihettakin nostaa pöydälle omia aloitteita. Jotta työyhteisön tärkeät asiat saadaan selville, niiden pohjustamiseksi tarvitaan aktiivista keskustelua työympäristön kipupisteistä tai kehitysajatuksista oman porukan kesken.
Kuten aina luottamushenkilöt ja muut henkilöstöedustajat ovat avainroolissa keskustelujen käynnistäjinä ja kävijöinä. Jos vaikuttaminen oman työpaikan asioihin kiinnostaa, kannattaa harkita ehdottomasti henkilöstöedustajan roolia. Tule vaikka Insinööriliiton lounaalle juttelemaan asiasta asiantuntijoidemme kanssa.
Vähimmäispalkkadirektiivi pääosin voimassa
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Sen mukaan suurin osa direktiivistä pidetään voimassa pois lukien kahta asiakokonaisuutta.
Tuomioistuimen mukaan unionin toimivallan kanssa ristiriidassa ovat palkanmääritystä ja palkkojen indeksointia koskevat kohdat.
Direktiivin määräykset esimerkiksi työehtosopimustoiminnan edistämisestä, työntekijöiden pääsystä vähimmäispalkan suojaan ja tietojenkeruusta pysyvät voimassa.
Suomen näkökulmasta esimerkiksi työehtosopimustoiminnan edistämistä koskevat asiat ovat keskeisiä. Direktiivin mukaan jäsenvaltion pitää tarvittaessa laatia toimintasuunnitelma, jos työehtosopimustoiminnan kattavuus on alle 80 prosenttia.
Nykyisellään kattavuus on Suomessa yli 80 prosenttia, mutta muun muassa viimeaikaisten kotimaisten työlakimuutosten vuoksi ei ole selvää, miten asia kehittyy tulevaisuudessa.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat tukeneet direktiiviä. Vaikka sille ei ole välitöntä tarvetta Suomessa, tulevaisuutta ajatellen se voi tarjota selkänojaa. Suomi on myös osa EU:n sisämarkkinoita, ja yhteiset reilun työn pelisäännöt ovat eduksi myös ostovoiman kehittymiselle.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu laskee hieman
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon opiskelijakohtainen terveydenhoitomaksu on ensi vuonna 70,70 euroa lukuvuodessa eli 35,35 euroa lukukautta kohden. Tämä on hieman vähemmän kuin kuluvana vuonna.
Terveydenhoitomaksu on samansuuruinen kaikille maksuvelvollisille opiskelijoille. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat EU- ja ETA-valtioista, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannista on vapautettu opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksamisesta. Heidän hoidostaan aiheutuneet kustannukset katetaan opiskelijan hoidosta vastaavalta valtiolta perittävin korvauksin.
Terveydenhoitomaksun viiden euron viivästymismaksu säilyy ensi vuonna ennallaan. Samana pysyy myös käyttämättä jääneestä ajasta perittävä maksu, jonka suuruus on 56,70 euroa myös vuonna 2026.
Opiskeluterveydenhuollon rahoitusosuudesta pyritään kattamaan 77 prosenttia valtion varoista ja 23 prosenttia opiskelijoilta perittävillä terveydenhoitomaksuilla.