Työnhakuun liittyy useimmiten haastattelu, eikä kaikkeen siinä kannata suostua. Pelkästään työnhaastatteluihin liittyviä yhteenottoja ei Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan tule.

Liiton jäsenet ottavat yhteyttä työsuhdeneuvontaan ennen kaikkea tilanteissa, jolloin heidän työpaikoillaan on muutosneuvotteluja, heille on tarjottu päättösopimusta tai heidät on irtisanottu.

– Siinä yhteydessä he kertovat, että ovat jääneet tai jäämässä työttömiksi ja ovat työnhaussa, kertoo liiton juristi Natasha Nurmi.

Suoranaisesti työnhakuvinkkejä ei työsuhdeneuvosta juuri kysytä.

– Meille tulee myös työsopimuksen tarkastuksia emmekä tiedä, mikä on työpaikan vaihtamisen taustalla: vaihto vapaaehtoisesti vai työttömyyden takia.

Dialogi on vapaata

Näkemystä työnhakuun kuitenkin on lukuisten yhteydenottojen perusteella. Nurmen mielestä hyvä työhaastattelu on rento ja keskusteleva.

Vuoropuhelussa työnhakijan ja työnantajan välillä käydään läpi työhön ja sen vaatimuksiin liittyviä kysymyksiä. Tunnelma mahdollistaa, että myös työnhakija uskaltaa kysyä häntä askarruttavia kysymyksiä.

Työhaastattelussa ei saa kysyä yksityisyyden suojaan liittyviä, arkaluontoisia kysymyksiä. Esimerkkeinä Nurmi mainitsee kysymyksiä lasten määrästä, armeijan käymisestä tai asuinkumppaneista. Kielletty kysymys voi liittyä ikään tai tulevaan perhesuunnitteluun.

– Nämä asiat liittyvät hakijan yksityiselämään eivätkä työntekoon.

Nurmi arvelee, että insinööreiltä ei useinkaan kysytä yksityisyyteen liittyviä asioita; ne saattavat olla yleisempiä muilla aloilla.

Vastakysymyksellä perusteihin

Jos työhaastattelija kuitenkin kysyy jotain, mitä haastateltava ei pidä asiallisena, Nurmi neuvoo, että haastateltava itse toimii asiallisesti.

– Anteeksi, miten tämä liittyy työhön, sen tekemiseen ja vaatimuksiin, Nurmi vinkkaa vastakysymykseksi.

– Sen jälkeen kannattaa odottaa työnantajan perusteluja, minkä tähden asiaa on kysytty hakijalta.

Jos kysyjällä on asialliset, työhön liittyvät perusteet, siihen voi vastata. Nurmen mielestä vastakysymys osoittaa, että työnhakija on hereillä. Hyvä rekrytoija ymmärtää, jos on rupatellessaan kysynyt liikoja.

Ammattilaiset osaavat rajat

Isoissa yrityksissä on usein erikseen palkattuja HR-työntekijöitä, joilla on koulutusta ja osaamista henkilöstöön liittyvissä asioissa. He tietävät, mikä liittyy työhaastatteluun ja mikä ei.

Pienissä firmoissa tilanne voi olla toinen: toimitusjohtajalla tai muulla johtajalla ei ole välttämättä työoikeudellista osaamista.

– Välillä jäsenet kysyvät, tarvitseeko heidän kertoa työhaastattelussa esimerkiksi omasta tai puolison raskaudesta.

Nurmi vastaa, että periaatteessa ei tarvitse kertoa, sillä se ei liity työn tekemiseen.

– Joskus työnhakija haluaa olla mielestään reilu ja kertoa esimerkiksi, jos haluaa vaikka jäädä kesäksi lapsen kanssa kotiin.

Harjoitusta vaikka kaverin kanssa

Nurmen mielestä työhaastatteluun kannattaa valmistautua huolella, varsinkin, jos edellisestä työhaastattelusta on kulunut pitkään.

Vaikka siihen ei voi varautua, jos yllättäen tulee niin sanottuja kiellettyjä kysymyksiä, on hyvä pohtia työhaastattelun liittyviä yleisiä kysymyksiä.

Nykyään työhaastatteluun kuuluvat kysymykset puolin ja toisin. Kuitenkaan esimerkiksi kysymys ammattiliittoon kuulumisesta ei kuulu tilanteeseen.

Joka kysymyksestä ei voi kieltäytyä

Nurmi muistuttaa, että kaikkia kysymyksiä työnhakijalle ei voi suoraan tyrmätä, sillä työnantajalla voi olla perusteet kyselyille.

Liiton työsuhdeneuvontaan tulee toisinaan kyselyjä syrjintäepäilyistä, jos rekrytointitilanteessa onkin valittu toinen työntekijä. Niitä on enemmän julkisella sektorilla, jossa näkee tarkemmin, kuka on valittu.

– Välillä ihmisillä on kuvitelma, että häntä on syrjitty. Aina ei ole näin, vaikka toki epäilen joskus itsekin, että näin on.

Nurmen mielestä Insinööriliiton jäsenet ovat realisteja. Silti pitää muistaa, että ikä, potentiaalinen perhevapaalle jääminen tai alkuperäinen kotimaa voivat vaikuttaa siihen, että ei edes kutsuta työhaastatteluun.

Työsuhteen päättymistilanteessa osa työntekijöistä arvelee, että eivät tule saamaan uutta työtä iästä johtuen.

Taidot ja tiedot ratkaisevat

Natasha Nurmi pitää mielenkiintoisena sitä, että jotkut yrityksetkin ovat lähteneet kokeilemaan anonyymia rekrytointia, mikä on yleisempää julkisella sektorilla.

– Kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä, jos työnantaja keskittyy hakijan osaamiseen ja taitoihin.