Loppusyksy on lumettajan kannalta hermostuttavaa aikaa. Talvet ovat lyhentyneet, ja pakkasten alkaminen antaa odottaa itseään. Suomessa toimii muutama yritys, jotka tuottavat lunta sinne, missä sitä tarvitaan.

– Erikoisimpia käyttökohteita on ollut rakennuksen piilottaminen lumen alle tv-lähetyksessä ja lumen tuottaminen elokuvakuvauksia varten, luettelee Multi-Snowtechin toimitusjohtaja Pekka Virolainen.

Alkutalvesta lunta tuottavat eniten matkailualan toimijat laskettelurinteisiin, hiihtoladuille ja lumirakentamiseen. Sydän- ja kevättalvella lumetuksen painopiste siirtyy teollisuuteen.

Metsäyhtiöt tilaavat lunta talvella kaadetun puun säilömiseen niin, että puuta saadaan tasaisesti tehtaisiin ympäri vuoden. Talvella kaadettu puu on laadultaan parasta, ja lumella saadaan vähennettyä säilöntäkemikaalien käyttöä.

Yhtiöt tarvitsevat lunta myös taimitarhojen suojaamiseen. Nuoret puuntaimet ovat kevättalvella vaarassa kuivua, kun lumipeite sulaa ja paljastaa latvat auringolle mutta juuret ovat vielä jäässä eivätkä ime vettä.

Kaivosteollisuudessa lunta tehdään hulevesistä. Jos vesimäärä uhkaa ylittää säilytys- ja puhdistuskapasiteetin, vettä voidaan kiinteyttää lumen muotoon odottamaan tulvahuipun taittumista.

Suutin sylkee pisaroita

Lumitykkejä on kahta tyyppiä: matala- ja korkeapaineisia. Termit ovat historiallisia, ja nykyään matalapaineisissa lumitykeissä saattaa olla korkeampi paine.

Matalapainetykit ovat ulkomuodoltaan tynnyrimäisiä. Ne syöksevät vettä ja ilmaa parhaimmillaan 40 barin paineella suuttimen läpi niin, että vesi pirstoutuu pieniksi pisaroiksi ja jäätyy ilmassa kiteiksi.

Korkeapaineiset tykit ovat yleensä yksinkertaisempia ja halvempia. Ne tunnistaa hoikasta ja tornimaisesta rakenteesta.

– Korkeapainetykki ampuu pienemmälle etäisyydelle lunta kuin matalapainetykki. Matalapainetykillä voi ampua lunta 70 metrin päähän tai niin kauas kuin tuuli sattuu sitä lennättämään, Virolainen vertaa.

Monet lumitykit tulevat Keski- Euroopasta, mutta Multi-Snowtech tuo tykkinsä Ruotsista. Muita maahantuojia ovat ainakin Artic-Freetec, Kessu, Lumident ja Vintertec. Lisäksi Multi-Snowtech myy lumetusta palveluna.

Talvella tehtyä lunta varastoidaan seuraavaan talveen. Hiihtoladuilla ja metsäteollisuuden puukasoissa lumi eristetään hakkeella tai purulla. Rinteissä käytetään myös kaupallisia keinomateriaaleja.

Eristämisessä toimii ainakin yksi vain siihen erikoistunut yritys, Snow Secure.

Tekolumi muistuttaa suolaa

Laadultaan tykkilumi eroaa luonnonlumesta. Kide ei kasva samalla tavalla kuin luonnonkide, mutta se täyttää tarkoituksensa.

– Se ei ole kauniin lumihiutaleen vaan karkean suolakiteen näköinen, Virolainen kuvailee.

Yhdestä kuutiosta vettä syntyy keskimäärin kahdesta kolmeen kuutiota lunta. Lumi painuu kuitenkin kasaan, ja siksi lumivaraston pohjalla kuutio lunta voi painaa 550 kiloa.

Ilmastonmuutos lisää keinolumen tarvetta mutta vaikeuttaa sen tekemistä. Lumen tekeminen alkaa olla taloudellista vasta, kun pakkasta on vähintään pari astetta. Tehokasta se alkaa olla 6–7 asteen pakkasilla. Lunta voidaan teknisesti tuottaa vaikka keskellä kesää, mutta se on kallista ja sitä saadaan suhteellisen vähän.

Lisäksi ilmankosteus kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, mikä vaikeuttaa entisestään lumen tekemistä.

– Syksyn kosteilla säillä lumettaminen vaatii enemmän energiaa kuin kuivalla kevätilmalla, mutta valitettavasti lunta tarvitaan eniten juuri syksyllä.

Järjestelmät tehostuvat

Tykit ovat vain osa lumetusjärjestelmää, johon kuuluvat myös vesiputkisto, pumput, kompressorit ja ohjausyksiköt. Virolainen arvioi, että Suomessa käytettävien järjestelmien kotimaisuusaste on yli puolet.

Sähkön hinnan vaihtelu voimistuu tulevaisuudessa, ja vaihtelun sykli tihenee. Siksi järjestelmiin tarvitaan automatiikkaa, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden käynnistää tai pysäyttää lumetus energian hinnan mukaan.

Samalla järjestelmiin tarvitaan lisää tehoa. Kun sopivat tuotantohetket vähenevät mutta lumen tarve kasvaa, järjestelmien pitää tuottaa entistä enemmän lunta yhä lyhyemmässä ajassa.

– Lumetettavat pinta-alat kasvavat, ihmiset haluavat lisää rinteitä ja hiihtokeskusten pitäisi olla valmiita jo viimeistään itsenäisyyspäivänä. Tehot kasvavat näiden vaatimusten takia, Virolainen summaa.