Metsässä rymyäminen komppanian vahvuudella on tuttua varusmiehille. Sen sijaan pataljoonan tai prikaatin kokoisten joukkojen sekä useiden aselajien ja -järjestelmien yhteisharjoittelu ei ole vielä tavanomaista. Jos Puolustusvoimien visio toteutuu, harjoituksista tulee entistä monimutkaisempia.

Kehitysohjelmaa 12 vuoden päähän laatii parhaillaan Pääesikunnan koulutusosastolla harjoitus- ja suunnittelusektorin kehittämisalan johtaja, everstiluutnantti Tuomo Ahonen. Hän aloitti tehtävässään syyskuun alussa, ja kehitysstrategian toteutussuunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä.

– Maastossa voisi liikkua varusmieskomppania. Siihen yhdistettäisiin virtuaalisia tapahtumia, kuten drooneja, ja esimerkiksi simulaattoreilla ohjattavia lentokoneita, Ahonen visioi.

– Silloin saisimme isomman kokonaisuuden, jossa päästäisiin harjoittelemaan myös esikunnan tilannekuvan luontia ja käskyjen toimeenpanoa.

Tarkoitus on, että esikunta ei tiedä, käskevätkö he fyysistä vai simuloitua joukkoa. Niin ikään fyysisesti harjoituksessa olevat sotilaat näkevät laitteillaan myös virtuaaliset hyökkäykset.

Kolme tekniikkaa yhdistyy

Puolustusvoimissa käytetään kolmenlaisia harjoituslaitteita: live-, virtuaali- ja konstruktiivisia simulaattoreita.

Livesimulaattoreista tutuin lienee kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmä Kasi, jossa taistelijat pukevat päällensä kissansilmillä varustetut osumaliivit ja asentavat lasertähtäimet rynnäkkökivääreihin. Livesimulaattoreita on eri tarkoituksiin.

– Uusin hankinta on panssaritorjuntaohjus PSTOHJ 2000 LR2:n opetuskäyttöön tarkoitettu simulaattori, joka hankittiin tänä vuonna maavoimiin, Ahonen kertoo.

Virtuaalisimulaattori, kuten virtuaalikoulutusympäristö VKY, toimii tietokoneilla varustetussa luokassa. Konstruktiivinen simulaattori puolestaan on esimerkiksi komentaja- ja esikuntasimulaattori Kesi, jolla simuloidaan ja johdetaan taistelua.

Ahonen haaveilee todellisuuden ja keinotodellisuuden yhdistämisestä samaan ympäristöön. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki taistelukentän toimijat ilma-, maa- ja merivoimista harjoittelevat samassa ympäristössä Pääesikunnan johtamana. Harjoituksessa yhdistyvät aito, virtuaalinen ja ihmisten ohjaamien koulutussimulaattoreiden toiminta.

Kehitys työllistää kotimaassa

Puolustusvoimilla on käytössä useita yhteisiä simulaattoreita ja kymmeniä aselajikohtaisia simulaattoreita. Usein eri asejärjestelmillä on oma valmistajan toimittama harjoituslaitteensa.

Kotimaisia simulaattoreita valmistavia yrityksiä ovat muun muassa Accenture, Insta ja Patria. Ruotsalainen Saab on myös iso valmistaja, ja sillä on kasvava yksikkö Suomessa.

Simulaattoreihin liittyviä kehitystehtäviä ei ole tilastoitu erikseen, mutta pelkästään Puolustusvoimissa niitä kehittää päivätyönään muutamia kymmeniä henkilöitä. Ahonen ei päätä rekrytoinneista mutta odottaa taloon lisää insinööritaustaisia erikois- upseereita.

– Suunnitelmissa on ensi vuoden aikana perustaa valtakunnallinen simulaattorikeskus, joka toisi yhteisten suorituskykyjen laitteet yhteen.

Droonit halutaan simulaatioon

Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut, kuinka tärkeitä lennokit ovat sodankäynnissä.

– Tarkastelemme alkuvuodesta, voimmeko simuloida droonien lentoa ja niiden ampumista Kasi-simulaattorissa.

Aseiden käytön opettaminen on kallista. Simulaattorit vähentävät kustannuksia, koska niillä voidaan opetella teknisesti suoritukset ennen kovapanosharjoituksia.

– Panssaritorjuntaohjuksen simulaattorissa keskitytään näppäinten painamiseen oikeassa järjestyksessä eli kohteen lukitsemiseen, ohjuksen laukaisuun ja maaliin ohjaukseen.

Ahosen mukaan maastoharjoituksessa harjoitellaan järjestelmän käyttöä oikeassa toimintaympäristössä.

– Taisteluammunnoissa kaikki yhdistyy ja huipentuu kovan ohjuksen ampumisessa maaliin osana joukon taistelua.

Simuloiminen muistuttaa toisinaan pelaamista – ja ihan syystä. Esimer- kiksi VKY-virtuaalikoulutusympäris- tössä käytetään Virtual Battle Space -sovellusta, joka on kehitetty alun perin realistiseksi sotapeliksi.

– Kuolemanpelkoa ei simulaattorista tule, vaan sen kokee vasta fyysisessä harjoituksessa, Ahonen lisää.