Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta, kun taas voimavaratekijät ovat työn myönteisiä piirteitä, jotka voivat vähentää kuormituksen aiheuttamaa haittaa.

Digitaalisena pelinä toteutettavassa Työn voimavarat ja kuormitustekijät -työpajassa tiimi tai työyhteisö tunnistaa sille keskeisimmät voimavara- ja kuormitustekijät. Sen jälkeen niistä valitaan yhdessä yksi kehittämiskohde, jolle tehdään toimenpidesuunnitelma aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen.

– Työpaikoilla tehdään paljon kyselyitä ja selvityksiä, mutta tiedon kerääminen ei riitä, jos tulokset eivät johda toimiin, johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Toivomme, että tästä työpajasta osallistujalle jää kokemus, että yhdessä priorisoidulle kehittämiskohteelle sovittiin seuraavat askeleet.

Keskustelua myös voimavaroista

Peli sisältää 35 voimavara- ja kuormitustekijäkorttia, joiden teemat liittyvät työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen, työn sisältöön ja kuormittavuuteen.

Keskustelu kääntyy usein helposti vain kuormittaviin asioihin, kuten työn määrään, keskeytyksiin ja tiedon hallittavuuteen. Peli ohjaa kuitenkin keskustelemaan ensin voimavaratekijöistä.

– Voimavaratekijöiden, kuten arvostuksen ja työn innostavuuden, vaikutus hyvinvointiin on vähintään yhtä tärkeä kuin kuormitustekijöiden hallitsemisen, vanhempi asiantuntija Tiina Kauranen Työterveyslaitoksesta kertoo.

– Voimavaroista on työyhteisöissä

hyötyä myös kriisi- ja muutostilan- teissa.

Yhdessä kehittäminen sitouttaa

Työpajan voi toteuttaa etänä, hybridinä tai kasvokkain. Suositus on 6–8 osallistujaa yhtä työpajaa kohti.

Työpajan vetäjänä voi toimia esimerkiksi esihenkilö, tiiminvetäjä tai projektipäällikkö. Peli auttaa vetäjää viemään keskustelua järjestelmällisesti eteenpäin.

Yhteenvetoraportti syntyy sähköiseen työkaluun osallistujien ja vetäjän tekemistä muistiinpanoista sitä mukaa, kun työpaja etenee.

Tärkeiden aiheiden nostaminen keskusteluun on mahdollista myös anonyymisti, mikä voi rohkaista hiljaisempiakin osallistumaan. Ohjaavien kysymysten ja pelin osallistavien toiminnallisuuksien tarkoitus on sitouttaa kaikki yhteiseen tekemiseen.

– Kun kaikilla on mahdollisuus osallistua, sitoutuminen vahvistuu. Samalla luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, mikä lisää motivaatiota, Kauranen selventää.

– Mikään työkalu ei silti voi tehdä asioita työpaikan puolesta, vaan tarvitaan halua tehdä asioille jotakin.