Lahtelainen Wilma Laru työskentelee yrityksessä, jonka tuotoksia seurataan silmä kovana betonialalla ympäri maapalloa. Larun työnantaja on joensuulainen, ensimmäisen tuotantolinjastonsa Hollolaan viime vuonna avannut Carbonaide.

Yhtiö on kaupallistanut VTT:llä kehitettyä teknologiaa, jolla hiilidioksidin voi hyödyntää ja varastoida betonin valmistusprosessissa. Teknologian avulla betonin hiilijalanjälki voi kutistua jopa negatiiviseksi.

Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisestä kaupallisesta tilauksestaan ulkomaille. Projektissa yhtiö mineralisoi 90 tonnia savukaasuista talteen otettua hiilidioksidia betoniin.

Varastoitavan hiilidioksidin ostaa sveitsiläinen ulkoiluvaate- ja kiipeilyvarustemerkki Mammut. Monen muun vastuullisuutta korostavan yrityksen tavoin sekin on sitoutunut karsimaan hiilipäästöjään.

Oppari on portti työelämään

Tuotekehitysinsinöörinä Larun päätehtävä on optimoida Hollolan tuotantolinjaston prosessin toimintaa.

– Tällä on oikeasti päämäärä, ja haluamme tehdä hyvää.

Suurta tulevaisuutta rakentavan yhtiön kelkkaan lähteminen häkellyttää Larua edelleen.

– Vastavalmistuneena on välillä olo, että en tiedä mistään mitään. Mutta kuitenkin olen päässyt näin ammattitaitoisten tyyppien kanssa samaan porukkaan. Onhan se ihan mieletöntä.

Larun ja Carbonaiden tiet kohtasivat, kun Turun ammattikorkeakoulusta kemiantekniikan insinööriksi valmistunut lahtelainen teki opinnäytetyönsä Carbonaiden toimeksiannosta. Jo opinnäytetyön tekemisen aikana hänen toimenkuvansa yhtiön sisällä alkoi kuitenkin paisua.

Opiskelujen jälkeen käynnistyivät tuotekehitysinsinöörin työt. Pöydälle on kertynyt tehtäviä laidasta laitaan, aivan kuten pieneltä ja nopeaa kasvua hakevalta yritykseltä voi odottaa.

Aitoa kysyntää maailmalla

Betoni on maailman toiseksi käytetyin materiaali. Sen edelle kiilaa vain teollisesti puhdistettu vesi. Suurten volyymien myötä betonin valmistus vastaa kahdeksaa prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Siksi tarve Carbonaiden innovaatiolle on valtava.

Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä sen kehittämällä teknologialla sidotaan 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Tämä vastaa 10–20 prosenttia kansainvälisten betonimarkkinoiden hiilipäästöistä.

Larua innostaa, kun oma työ auttaa rakennussektoria luomaan konkreettisia keinoja ottaa talteen hiilidioksidia ja saada aikaan päästövähennyksiä.

– Mitä enemmän ymmärrän, mitä teemme, sitä enemmän motivaatio kasvaa tehdä asioita vielä paremmin.

Yhtiö on asettanut tavoitteekseen käynnistää lähivuosina kymmenen tuotantoyksikköä eri puolille Pohjoismaita.

Tanskan ensimmäisen tuotantolaitoksen avaaminen on suunnitteilla jo ensi vuodelle. Keskusteluja käydään myös kahdesta kotimaahan sijoittuvasta tehtaasta.

Stoppi sementille

Carbonaiden kehittämässä teknologiassa ilman hiilidioksidi kovetetaan osaksi betonia. Samalla tarve sementille, betonin perinteiselle sideaineelle, pienenee oleellisesti. Parhaimmillaan sementtiä ei tarvittaisi lainkaan.

Tällä hetkellä Carbonaiden ratkaisulla voidaan valmistaa esimerkiksi betonisia pihakiviä ja väliseiniä. Hiilidioksidilla kovetettuja pihakiviä voi tallata muun muassa Joensuun keskustassa uuden marketin edustalla.

Globaalisti merkittävän aiheen parissa saa töitä tehdä myös kädet savessa, Laru muistuttaa.

– Työ on esimerkiksi prosessiin sopivien sideaineiden testausta. Edelleenkin pääsen valmistamaan pieniä määriä betonia ja testaamaan sitä eri tavoin.

Siedätystä kärsimättömälle

Carbonaiden teknologiaa hyödyntävä ensimmäinen tuotantolinjasto sijaitsee hollolaisen Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tiloissa. Laru on linkki kahden yhtiön välillä.

– Testauksia, palavereja, ongelmien ilmaantuessa niiden ratkaisua. Jokainen päivä on erilainen.

Larun läheisimpiä kollegoita ovat teknologiajohtaja, ohjelmistokehittäjät sekä tuotantolinjaston tekijät sekä uuden teknologian kehittämisessä avainroolissa ollut toimitusjohtaja.

– Mielenkiintoista on, kun koko ajan oppii uutta. Aivoja kutkuttelee sopivasti, kun asiat eivät aina suju kuin on suunniteltu. Rutiinimaiset työt eivät minulle ehkä sopisikaan.

Työ on opettanut myös kärsivälli- syyttä.

– Kehitystehtävissä kun ollaan, niin mielellään näkisi asioiden etenevän nopeasti. Jos esimerkiksi määräaikoihin ei päästä, huomaan itsessäni pientä kärsimättömyyttä. Toki tässä on jo oppinutkin, että kaikki ei aina onnistu saman tien.