Kokkolalainen Hycamite tähtää nopeaan kasvuun. Se suunnittelee rakentavansa 20–30 uudenlaista vedynhajotuslaitosta Yhdysvaltoi- hin vuosikymmenen loppuun mennessä. Laitokset tuottavat vähähiilistä tai jopa hiilinegatiivista vetyä ja kiinteää hiiltä.

Kasvutahti on nopea, koska maailmalla riittää kilpailijoita. Toimitusjohtaja Laura Rahikka sanoo kuitenkin, että yrityksellä on monta kilpailuetua. Tärkein on se, että prosessi käyttää vain kahdeksasosan siitä energiamäärästä, joka tarvitaan vedyn valmistamiseen perinteisesti elektrolyysillä.

– Prosessissamme voidaan käyttää suurimpana energianlähteenä lämpöä, joten emme ole riippuvaisia sähköstä ja verkkoon tuotetun sähkön hiilidioksidipäästöistä.

Joissakin maissa, kuten Saksassa tai Japanissa, niin sanottu vihreä vety aiheuttaa itse asiassa suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin vedyn pilkkominen fossiilisesta maakaasusta. Se johtuu siitä, että prosessiin tarvittava verkkosähkö tuotetaan maissa tavoilla, jotka aiheuttavat suuret hiilidioksidipäästöt, eikä päästötöntä uusiutuvaa sähköä ole saatavilla.

Hiili sopii betoniin

Tärkeimmät Hycamiten keksinnöt ovat sen käyttämät katalyytit. Osalle niistä on haettu patenttia. Katalyytit määrittävät, millaisia hiilituotteita reaktorista tulee.

Hiiltä on monenlaista: sen allotrooppisia muotoja ovat muun muassa nanokuitu ja grafiitti. Arvokkain niistä on akuissa käytettävä grafiitti. Kuituhiiltä käytetään puolestaan esimerkiksi vahvistamaan betonia.

Metaanin hajottaminen ei ole sinänsä vaikeaa, mutta ilman katalyyttejä se vaatii yli 1 200 asteen lämmön. Tavallisesti vetyä tuotetaan maailmalla elektrolyysillä vedestä. Vedestä on kuitenkin paikoin pulaa, ja elektrolyysi tapahtuu sähkön avulla.

Hycamite ei hyödynnä elektrolyysiä vaan pilkkoo vetyä metaanista, joka voidaan saada useasta lähteestä, kuten maakaasusta tai biokaasusta.

Ensimmäisenä Hycamite pyrkii Yhdysvaltojen markkinoille, joilla yksi ensimmäisistä vetyasiakkaista on NW Naturals. Amerikassa kasvuyritystä houkuttelee teknologianeutraali politiikka.

– Jenkeissä ajattelumalli on se, että asetetaan hiilidioksidipäästöille rajat, ja sitten annetaan toimijoiden vapaasti suunnitella, miten niihin päästään, Rahikka tiivistää.

Hycamite laskee pystyvänsä tarjoamaan vetykilon 2–3 eurolla, mikä on markkinahinta, ellei vähemmän, Euroopassa.

Startup alkaa saada kassavirtaa ensi vuonna. Kannattavuuteen on Rahikan mukaan vielä jokunen vuosi.

Teollinen mittakaava toimii

Kokkolan suurteollisuusalueella seisoo vieri vieressä eri kemianteollisuuden yritysten rakennuksia. Syyskuussa valmistui Hycamiten teollisen mittakaavan laitos, jossa tuotantoa ajetaan ylöspäin. Jahka tuotanto pääsee täyteen vauhtiin, se tuottaa vuodessa kaksi kilotonnia vetyä ja kuusi hiiltä. Laitos on Euroopan suurin metaaninhajotuslaitos.

Silti tulevien kaupallisten laitosten mittakaava suunnitellaan 500 kilotonnin tuotantoon asti. Teknologiakonseptijohtajan Mathias Ukskoski suunnittelee, missä määrin koon kasvattaminen tapahtuu monistamalla komponentteja ja minkä verran reaktorien kokoa kannattaa kasvattaa.

– Mietin myös projektimallia, eli toimitaanko avaimet käteen -pohjalta vai miten rajapinnat rakennetaan, Ukskoski lisää.

Alueella toimii edelleen myös pilottilaitos sekä laboratorio, jossa kokeillaan reaktioita ja katalyyttejä. Katalyyttejä on jo viisi tuoteperhettä. Niitä yhdistää se, että katalyytit ovat kiinteitä, mutta tarkemmin koostumusta ei paljasteta.

Toisin kuin monet startupit, Hycamite ei lisensoi tekniikkaa tai tarjoa valmiita laitoksia vaan myy suoraan vetyä ja hiilituotteita. Vety myydään välittömässä läheisyydessä oleville teollisille laitoksille, mutta kiinteä hiili on mahdollista kuljettaa kauas.

Tehtäviä tulee lisää

Vuonna 2020 perustetun yhtiön omistaa perustajien lisäksi joukko kotimaisia perheyhtiöitä ja kansainvälisiä sijoittajia. Myös henkilöstölle on järjestetty henkilöstöanteja.

Työntekijöitä on 65, joista muutamat ovat opinnäytteiden tekijöitä tai määräaikaisia. Taloon on tultu avoimilla hakemuksilla, mutta muun muassa automaatioinsinööri on pitänyt etsiä rekrytointifirman tuella.

Lähiaikoina taloon otetaan arviolta vielä 20 henkeä muun muassa tutkimus- ja kehitystiimiin, operaattoreiksi ja laboratorioon, kertoo henkilöstöjohtaja Petra Maunula.

– Uudet ihmiset tulevat aina johonkin tiettyyn työtehtävään, mutta kun firma kasvaa, tarjoamme uusia mahdollisuuksia toiveiden mukaan, Maunula kertoo.

Yksi nuoren yrityksen tehtävänvaihtajista on Noora Alapiha, joka aloitti viime vuonna kesätyöläisenä pilottilaitoksella ja toimii nyt projektipäällikkönä.

– Sehän on insinöörin taivas, kun pääsee tutkimus- ja kehityspuolen hommiin, Alapiha kuvailee.