Kun toimintaympäristö muuttuu, työeläkejärjestelmää pitää huoltaa. Eläkeneuvottelujen taustalla on hallitusohjelman tavoite, että ensi tammikuun loppuun mennessä selvitetään tarvittavat työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi.

Muutosten pitää vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa.

Lisäksi pitää löytää keinot työeläkevakuutusmaksutason vakauttamiseen, jotta työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin.

Hallitusohjelmassa on myös työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita työeläkejärjestelmää koskevia kirjauksia.

Kaksi ryhmää työskentelee

Eläkeuudistuksen valmistelua tekee kaksi työryhmää: työmarkkinajärjestöjen ehdotusta valmisteleva neuvotteluryhmä ja ministeriöiden asettama kolmikantainen työryhmä.

Työmarkkinajärjestöjen ehdotusta valmistelevassa neuvotteluryhmässä ovat Akavasta mukana johtava asiantuntija Katri Ojala ja työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.

Ryhmä kuulee asiantuntijoita muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Eläketurvakeskus ETK:sta ja työeläkealalta.

Ministeriöiden asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö sekä työmarkkinajärjestöt ja asiantuntijajäsenenä ETK. Akavaa edustaa Ojala.

Työryhmien jälkeen jatkotoimiin

Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät uudistuksen sisällöstä yhteisymmärrykseen, valtiovarainministeriö ja ETK arvioivat kolmikantaisessa työryhmässä, täyttääkö se tavoitteet. Sen jälkeen hallitus päättää, alkaako työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen toimeenpano eli lainvalmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hallituksen esitys käsitellään aikanaan eduskunnassa, minkä jälkeen muutoksia sovelletaan tarvittavia siirtymäaikoja noudattaen.

Ellei sopua synny työmarkkinajärjestöjen kesken, maan hallitus tekee poliittiset päätökset jatkotoimista.

Rahoittajina eri osapuolet

Työeläkkeet rahoitetaan työeläke- vakuutusmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Työeläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkevakuutusmaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät.

Työssäkäyvä sukupolvi rahoittaa siten eläkkeellä olevien työeläkkeitä.

Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva: osa työeläkevakuutusmaksuista siirretään jatkuvasti syrjään, rahastoon. Työeläkevakuuttajat sijoittavat varat ja sijoitustuottoja hyödynnetään tulevien työeläkkeiden maksamisessa.

Rahastoinnin osuus voi muuttua vuosittain riippuen taloudellisista olosuhteista ja työeläkevakuutusmaksujen tasosta.

Arvostusta oikeudenmukaisuudelle

Akavan mielestä työeläkejärjestelmän pitää pysyä vakaana ja luotettavana. Keskusjärjestö näkee keskeisenä, että ihmiset voivat luottaa työeläkejärjestelmään ja saavat aikaa varautua mahdollisiin muutoksiin.

Muutosten taustaksi tarvitaan huolellinen valmistelu ja riittävä tietopohja, jota asiantuntijaorganisaatiot tuottavat työryhmille.

Työeläkejärjestelmän kestävyydelle on tärkeää, että ihmiset jaksavat työssään ja että ikäsyrjintä saataisiin poistettua työelämästä.

Luottamus työeläketurvaan hyvä

ETK:n Eläkebarometri 2024 -kyselyn mukaan luottamus työeläkejärjestelmään on pysynyt korkeana: 70 prosenttia suomalaisista kertoi luottavansa työeläkejärjestelmään.

Eläketurvan tuntemus pysyi ennallaan, mutta aiempaa paremmin tiedettiin, että lykkäämällä eläkkeelle jäämistä voi korottaa eläkettään. Yhä useampi luotti siihen, että työeläke takaa kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille ja eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessakin.

Jos eläkkeiden rahoitusta pitää vahvistaa, työperäisen maahanmuuton lisääminen nähtiin mieleisimpänä vaihtoehtona. Seuraavaksi mieleisimpiä keinoja olivat eläkemaksujen nostaminen ja pyrkimys parantaa sijoitustoiminnan tuottoja lisäämällä riskinottoa.

Eläkkeiden leikkaukseen suhtauduttiin selvästi kielteisesti.

Yrittäjäeläkkeet eivät ole mukana

Yrittäjän eläkelaki (YEL) muuttui viime vuonna, joten parhaillaan käytävät eläkeneuvottelut koskevat vain palkansaajien työeläketurvaa. Hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana aloitetaan kuitenkin arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista.

Yrittäjät maksavat työtulonsa mukaista YEL-maksua, joka on heidän sosiaali- ja eläketurvansa perusta. YEL-työtulo määrittää yrittäjän tulevan eläketurvan tason ja antaa pohjan myös muulle yrittäjän ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle.