Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Pertti Puusaaren mielestä ammatillisissa tohtorintutkinnoissa on kyse ennen kaikkea yhteensopivuudesta.

– Jotta Suomessa on yhteensopivat korkeakoulututkinnot Euroopan ja muun maailman kanssa, se edellyttää, että ammattikorkeakouluilla on käy- tössä samat nimikkeet ja rakenteet kuin muuallakin, hän sanoo.

Silloin ammattikorkeakoulujen ei täydy osoittaa jatkuvasti tasoaan, vaan muuallakin tiedetään, että tutkintojen ja henkilöstön taso ovat soveltuvia ulkopuoliseen, esimerkiksi eurooppalaiseen rahoitukseen.

– Teemme jo lakisääteisten tehtäviemme vuoksi paljon tutkimusta ja kehittämistä omien alueidemme hyväksi.

Käytännönläheisiä tohtoreita

Puusaaren mielestä Suomessa painotetaan tohtorin väitöksissä vahvasti tieteellisyyttä eli uuden tiedon tuottamista.

– Tämä ei ole maailmalla vallitseva näkemys, vaan muualla on enemmän diversiteettiä väitöskirjoissa ja tohtorin tutkinnoissa.

Ammattikorkeakoulut voivat tuoda tohtorin tutkintoon käytännönläheisen ja sitä kautta hyödyllisen näkökulman.

– Meitä kiinnostaa pk-sektori ja erityisesti alueellinen yritystoiminta, eli auttaa yrityksiä nostamaan niiden osaamista, Puusaari korostaa.

Mahdollisuus ammatillisiin tohtorintutkintoihin toisi ammattikorkeakouluille oikeuden kouluttaa omaa henkilöstöään.

– Ammattikorkeakoulut eivät saa tällä hetkellä kouluttaa omaa yliopettajatason henkilökuntaansa. Heidän pitää tulla yliopiston puolelta, koska tehtäviin vaaditaan tohtorin tutkinto.

Monialainen lähestyminen tavoite

Tohtorin tutkintoa tarvitaan Puusaaren mielestä ammattikorkeakouluissa kaikille aloille.

– Näkemyksemme mukaan pääosassa ammatillisissa tohtorintutkinnoissa pitää olla monialaisuus.

Lukuisat ammattikorkeakoulut ovat tehneet tohtorintutkintoja yhteistyössä eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Myös HAMKilla on ollut yhteistyötä noin 10 vuotta.

– Lisäksi olemme vieneet eteenpäin hyvin järjestelmällistä osaamisen kehittämisohjelmaa, jossa olemme rakentaneet soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen monialaista osaamista, rehtori kertoo.

– Sen myötä meillä on kasvanut valmius ammatilliseen tohtorin- tutkintoon.

Puusaaren mukaan varsinkin eurooppalaisissa yliopistorakenteissa on syytä toimia yhteistyössä.

– Jopa Eurooppa-yhteistyöhön tarvitsemme tohtorintutkinnon, sillä muuten olemme puolivaloilla yhteistyössä, Puusaari sanoo.

– Sopimuksien kautta tutkintoja toki voidaan tehdä yhteistyössä, mutta silloin ne eivät ole täysin suomalaisten ammattikorkeakoulujen hallinnassa, hän jatkaa.

Kielteisyys kumpuaa rahasta

Pertti Puusaaren on vaikea ymmärtää, mistä on kyse ammatillisen tohtorintutkinnon herättämissä intwohimoissa ja torjunnassa.

– Suomi on duaalimallin maa. Sen pitäisi tarkoittaa korkeakoulun piirteitä, oli kyse ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta.

Kummassakin pitäisi olla esimerkiksi samoja tutkinto- ja henkilöstönimikkeitä. Suomi on käytännössä ainoa eurooppalainen maa, joka ei sitä noudata.

– Osittain varmaan pelätään rahoituksen puolesta. Suomessa on aika suppea näkemys tohtorintutkinnon sisällöstä, rehtori pohtii.

Puusaaren mielestä se on maailmalla laveampi. Jotkut sanovat pelkäävänsä duaalimallin puolesta, mutta hän arvelee, että osa heistä pelkää duaalimallin toteutuvan.

Hän arvostaa yliopistojen tekemää työtä, profiilia ja henkilöstöä.

– Kaipaan kuitenkin variaatiota ja toisen korkeakoulusektorin vapauttamista kahleista.

Kiinnostuneita yrityksiä riittää

Pikkupoikana Puusaari kuuli, kun tuttavarouva sanoi, ettei heille koskaan tule pakastinta. Hänen mielestään ammatilliset tohtorintutkinnot ovat hieman samalla mallilla: ei osata kaivata asiaa, josta ei tiedetä riittävästi.

– Olemme käyneet yritysten kanssa keskusteluja niistä, ja siellä riittää innostusta. Kaikkien ei tarvitse olla innostuneita, vaan riittää, että osa on.

Sama on yksilöiden kanssa. Pääosa yliopistoista valmistuneet eivät jatka tohtoriopintoihin eikä kaikkien ammattikorkeakouluista valmistuneidenkaan tarvitse jatkaa.

Puusaaren mielestä pääasia on, että halukkaat voivat jatkaa.

– Jos naapuri tai kaveri näkee asian toisin, suotakoon se hänelle.

Amk-tohtoreita lähivuosina

Puusaari toivoo, että ensi vuoden lopulla on uutta lainsäädäntöä, joka tarkoittaisi ensimmäisten amk-tohtorien valmistuvan vuosina 2028 tai 2029. HAMKissa on ainakin valmius tähän.

– Tohtorikoulutus alkaa pienissä määrissä: sitä pitää kokeilla. Muutos on hidas uusissa asioissa. Mitä pidemmälle odotetaan, sitä kauemmin muutoksessa kestää.

Tällä hetkellä HAMK kerää korkeaan osaamistasoon pyrkiviä pk- sektorin yrityksiä ja niitä kiinnostavia aiheita sekä rakenteita.