Teollisuutta kohtaan on noussut uusia uhkatekijöitä äkillisesti Euroopassa. Teollisuudessa on totuttu nopeasti iskeviin muutoksiin, mutta nyt kiihtynyt geostrateginen kilpailu tuo täysin uudenlaisia ongelmia.

Yhdysvalloilla menee lujaa. Teollisuustuotanto on noussut USA:ssa lähes kaikkien aikojen ennätystasolle. Työpaikkojen määrä kasvaa vauhdilla ja palkat nousevat muun muassa autoteollisuudessa kymmeniä prosentteja. Alkusyksyn kuuden viikon autoteollisuuslakko oli voittoisa.

USA:n etuna on yhä korkea työn tuottavuus. Arvonlisäys työntekijää kohden on Yhdysvalloissa korkeammalla tasolla kuin sen kanssa kilpailevissa maissa, kuten Etelä-Koreassa, Japanissa ja EU:n teollisesti vahvimmassa valtiossa Saksassa.

USA on vahva teollisuusvalta YK:n teollisuustilastovuosikirjan mukaan. Viime vuoden YK-tilasto osoittaa USA:n ylivoimaa etenkin korkean teknologian, avaruus- ja ilmailualojen ja lääketieteen välineistön viennissä, mutta myös monilla matalamman teknologian aloilla.

Uusin iso siirto USA:ssa on vihreää siirtymää vauhdittava Inflation Reduction Act - eli IRA-paketti, joka laadittiin viime vuonna. IRA on yhteensä 500 miljardin dollarin teollisen uudistamisen tukiohjelma.

EU on pyrkinyt neuvottelemaan USA:n kanssa tavoista, joilla Euroopan teollisuus voisi hyötyä edes hieman IRA-tuesta. Ratkaisuun ei päästy.

EU-teollisuusko merkityksetön?

EU:n ja USA:n välillä on teollisuuspolitiikassa useita eroja. USA on aiemmin toteuttanut teollisuutensa tueksi tehokkaita ohjelmia. Jo Barack Obaman presidenttikaudelta alkaen on viety käytäntöön vahvistuvien vientimetropolien tavoitetta.

USA:sta poiketen EU on korostanut tukea heikoimmille alueille. EU:ssa ei ole USA:n kanssa kilpailevia teollisuusmetropoleja.

EU-maista katosi 8,6 miljoonaa teollista työpaikkaa kaudella 2000–2018. Teollisuuden puolesta on kuultu useita hätähuutoja. Esimerkiksi suuria teollisia yrityksiä edustava European Round Table for Industry ERT varoittaa, että Euroopan teollisuus saattaa menettää merkityksensä.

ERT:n mukaan tutkimus- ja kehittämispanostuksissa Eurooppa jää yhä enemmän jälkeen kilpailevista blokeista. EU:n pitäisi tarjota lisää kannusteita teollisille investoinneille.

Saksan ay-liike on vahvoilla

Saksa on EU:n teollisuuden veturi, mutta vaikeuksissa tällä hetkellä. Ne tuntuvat ankarina keskellä Saksaa sijaitsevassa Ala-Saksissa, jossa on kahdeksan miljoonaa asukasta.

Osavaltion tärkeimpiä kaupunkeja ovat Helsinkiä vastaava Hannover, Tampereen kokoinen Braunschweig ja autoteollisuuskaupunki Wolfsburg, Volkswagenin kotipaikka.

Teollisessa siirtymässä selviämiseksi sosiaaliset innovaatiot ovat oleellisia. Ala-Saksissa innovaatioita haetaan nelikantaisessa yhteistyössä. Mukana ovat julkinen valta, työnantajat eli 150 000 yritystä ja kolmea miljoonaa työntekijää edustava ammattiyhdistysliike. Neljänneksi pyöräksi on kytketty kansalaisjärjestöt.

Ala-Saksissa henkilöstön psyykkinen kuormitus halutaan pitää hallinnassa teollisten muutosten keskellä. Alue toteuttaa työelämän ongelmia ennalta ehkäisevää Präventa-ohjelmaa. Koekohteena on Braunschweig, jossa työelämän kohentamiseen osallistuu myös teknillinen korkeakoulu.

Pecs on oppositiokaupunki

Unkari on täysin erilaisessa asemassa Saksaan verrattuna. Unkari on poliittisesti paitsiossa ja jakautunut sisäisesti. Unkari pärjää taloudessa kohtuullisesti, mutta inflaatio koettelee: viime vuonna yli 20 prosenttia.

Kaakkois-Unkarin pieni, 140 000 asukkaan Pecs sinnittelee EU:n tuella. Kaupunki vastustaa maata itsevaltaisesti johtavaa Viktor Orbánin hallintoa ja koettaa saada tukea suoraan EU:lta teolliseen siirtymään.

Euroopan alueiden komiteassa vaikuttava kaupunginvaltuutettu Józsaf Kóbor kertoo, että Pecs laati kaupungin kehittämiseen vuonna 2013 uuden strategian, jolla sidotaan alueen toimijat yhteen.

Kaupunkiin on houkuteltu teollisuutta ulkomailta, etenkin Saksasta. Myös Nokia toimi muutamia vuosia Pecsissä.

Pecs osallistuu EU:n Horisontti- ohjelman nettonollakaupunkien verkostoon ja tavoittelee 81 prosentin vähennystä ilmastopäästöihin 2030 mennessä.

Lämpövoimala on muunnettu käyttämään biomassaa ja alueelle tärkeän sementtiteollisuuden vihreään siirtymään halutaan EU-tukea.