Pohjoismaat
jakavat sähköä keskenään
Suomalainen laskee Kööpenhaminassa tänään, paljonko siirtokapasiteettia kotimaassa on käytettävissä huomenna.
Neljän jälkeen on jo pimeää, mutta joulumarkkinoiden valot kimmeltävät Tanskan pääkaupungissa. Sähkönsaanti tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta sen eteen moni tekee jatkuvasti työtä, niin kuin Paavo Pietilä.
Pietilä on mukana kehittämässä ennustettuihin siirtoihin perustuvaa flowbased-kapasiteettilaskentaa Nordic RCC:llä, joka koordinoi pohjoismaista sähkönsiirtoa ja tehonriittävyyttä. RCC on lyhenne sanoista regional coordinator center.
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt hyväksyvät, miten paljon siirtokapasiteettia sähköpörsseille annetaan. N-RCC kuitenkin laskee kyseiset kapasiteetit päivittäin ja varmistaa, että ne välitetään sähköpörsseille ajoissa.
– Alle kolmasosan työajastani toimin operaattorina, jolloin varmistan, että hyväksytyt siirtokapasiteetit toimitetaan markkinoille. Tarkastan, että sähköä on riittävästi kattamaan kulutus pohjoismaisella tasolla, ja käyn läpi tulevat siirtokeskeytykset.
Erot tasoittuvat
Sähkön hinta vaihtelee alueittain. Siinä missä kotimaassa on vain yksi alue, esimerkiksi Ruotsi muodostuu neljästä hinta-alueesta. Sähkönsiirto alueiden välillä paitsi takaa riittävän sähkönsaannin myös tasoittaa alueiden välisiä hintaeroja.
Seuraavan päivän sähkön hinta muodostuu, kun sähköpörssit laskevat sen niin kutsutuilla day ahead -markkinoilla osto- ja myyntitarjousten perusteella. Pohjoismaissa toimii tällä hetkellä kaksi sähköpörssiä, NordPool ja Epex Spot.
– Kovan kulutuksen aikana, kuten kylminä ja vähätuulisina päivinä, sähkön hinta saattaa esimerkiksi Suomessa kohota korkealle. Ilman riittävää tuontikapasiteettia naapurimaista se saattaisi nousta vieläkin huomattavasti korkeammalle, Pietilä kertoo.
Yhtiö varautuu poikkeuksiin
Turvallisuudesta on tullut Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen huolenaihe Euroopassa. Se näkyy myös N-RCC:llä, jonka vierailukäytäntöjä on kiristetty. Yhtiö ei kuitenkaan valvo sähkönsiirtoa reaaliajassa, vaan akuuteissa tilanteissa kantaverkon toiminnan varmistaminen kuuluu kansallisille yhtiöille.
– Jos kantaverkkoyhtiöt kokevat, että tilanne vaatii laajempaa koordinointia, N-RCC voi järjestää niin kutsutun kriittisen tilanteen puhelinkonferenssin. Se voidaan järjestää myös etukäteen, jos ennusteiden mukaan lähipäivien tilanne näyttää kireältä.
Suomesta sähkölinjoja kulkee meren ali Viroon sekä meren ali ja maata pitkin Ruotsiin. Sähkönsiirrossa ei ole ollut ongelmia, mutta Suomenlahdella on paukkunut viime aikoina kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita.
– Me emme suoranaisesti vastaa kriittisen infrastruktuurin hallinnasta, mutta on sanomattakin selvää, että kaikki miettivät näitä kysymyksiä tällä alalla.
Komennus kiinnosti
Pietilä toimi melkein kymmenen vuotta Fingridillä Suomessa operaattorina tasehallinnassa ja käytönsuunnittelussa. Kööpenhaminan toimiston perustamisen jälkeen Fingridin työntekijöille tarjoutui aika ajoin mahdollisuus hakea kaupungista määräaikaista komennusta.
– Koska asuin yksin eikä minulla ole omaa perhettä, jätin hakemuksen sisään ja minut valittiin.
Kööpenhaminaan Pietilä muutti kolmisen vuotta sitten. Ennen kaksivuotisen määräaikaisen komennuksen loppua hän päätti jäädä N-RCC:n palkkalistoille.
Pietilä muutti Tanskaan keskellä koronapandemiaa, ja maahantulojärjestelyt vaativat erityistä huomiota. Fingrid auttoi järjestelyissä. Kulttuurishokkiakaan ei tullut, paitsi yhdestä asiasta.
– Kieli on täysin eri maailmasta. Olen jopa alkanut hieman ymmärtää sitä, mutta puhumaan oppimiseen ei taida yksi elinikä riittää.
Pietilä asuu vuokra-asunnossa Fredriksbergin kunnassa metroaseman kupeessa. Joissakin asioissa täällä on jopa rennompaa kuin kotimaassa.
– Kaupasta voi halutessaan ostaa sen viinipullon ruokaostoksien yhteydessä.