Paikallisen sopimisen avaaminen herättää huolta
Orpon hallituksen ohjelman kirjaus paikallisen sopimisen laajentamisesta ravistelee suomalaista työmarkkinajärjestelmää.
Paikallisen sopimisen laajentaminen työnantaja- liittoihin kuulumattomissa, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on yksi niistä Petteri Orpon hallituksen ohjelman työelämäkirjauksista, jotka herättävät palkansaajapuolella erityistä huolta.
Ammattiliitoissa pelätään uudistuksen olevan Pandoran lipas, jonka avaaminen johtaa koko sopimusjärjestelmän murentumiseen. Vaarana muun muassa on, että yritysten mielenkiinto ja syyt kuulua työnantajaliittoon heikkenevät, mikä johtaa yleissitovuuden rapautumiseen.
– Kyllähän tämä kysymyksiä ja huolta herättää niin motiivien kuin seuraustenkin osalta. Halutaanko tässä aidosti kehittää paikallista sopimista vai horjuttaa nykyistä neuvotteluasetelmaa toisen osapuolen hyväksi tavalla, joka ajan myötä johtaa koko järjestelmän hajoamiseen, Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa kysyy.
Hallitusohjelmassa selvät sävelet
Hallitusohjelman kirjaus ei jätä epäselväksi hallituksen aikeita ja tavoitteita. Hallitus ilmoittaa uudistavansa lainsäädäntöä tavalla, joka lisää mahdollisuuksia sopia työn tekemisen ehdoista paikallisesti yritystasolla.
– Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on, hallitusohjelmassa lukee.
Hallitus ilmoittaa myös yksiselitteisesti poistavansa työnlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot, mikä laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä.
Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa niistä työlainsäädännön säännöistä, joista poikkeaminen on tällä hetkellä mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Sanelua, ei sopimista
Lähes kaikkia ammattiliittoja närästää tapa, jolla hallitus on lähtenyt edistämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hallitus on avaamassa elinkeinoelämän ja Suomen Yrittäjien toiveiden mukaisesti ovet paikalliselle sopimiselle yleissitovassa kentässä apposen auki ilman ensimmäistäkään neuvottelua.
– Ei tämä kovin tasapuoliselta tai yhdessä neuvottelemalla aikaan saadulta ratkaisulta tunnu. Hallitus on lähtenyt työelämän ristiretkelle sanelemalla, ei sopimalla, Oksa sanoo.
Oksan mukaan palkansaajille paikallisen sopimisen kehittäminen ja laajentaminen kyllä käy ja sitä on vuosien varrella viety eteenpäin.
– Hallitus näyttää valinneen tien, jossa lopputulos ilmoitetaan ja sinne mennään keinoja kaihtamatta ja juurikaan miettimättä seurauksia.
Hallitus puhuu lämpimästi pohjoismaisesta työmarkkinamallista, jota kohti se on omien sanojensa mukaan Suomea nyt viemässä. Oksa muistuttaa, että pohjoismaiseen malliin kuuluu korkea järjestäytymisaste niin palkansaajien kuin työantajien puolella.
– Meillä pyritään päinvastoin murentamaan järjestäytymistä. Työmarkkinoiden tasapainon ja yhteiskuntasovun kannalta ei olisi pahitteeksi, jos lainsäädäntö kannustaisi järjestäytymistä murentamisen sijaan.
Asia esillä aiemminkin
Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömässä kentässä oli esillä myös Juha Sipilän hallituksen aikana. Asiaa valmisteltiin kolmikantaisesti ja siitä saavutettiin kompromissiesitys, joka kuitenkin kaatui viime hetkellä Suomen Yrittäjien vastustukseen.
– Julkisuudessa palkansaajia syytetään kaiken vastustamisesta ja kutsutaan ei-liikkeeksi, mutta paikallisen sopimisen laajentamisen etenemisen suhteen syntipukit taitavat olla muulla, Oksa sanoo.