Vuoden 2022 syksyllä kahdeksan Leppävirralle kurssitapaamiseen kokoontunutta insinööriä sai idean koota vanhan luokan oppilaiden elämänvaiheista kirjan. Kun yhdestä vuonna 1969 valmistuneesta insinööristä oli työuran aikana tullut kirjankustantaja, kirja myös näki päivänvalon.

– Kirjan tekemisessä oli omat mutkansa, mutta niin se vain tehtiin. Pääasia on, että tieto elämänvaiheistamme, hienoista insinööriurista ja kokemuksista on saatu yksiin kansiin, kirjan primus motor, 1980-luvun puolivälissä kirjankustantajaksi heittäytynyt Timo Hyytinen sanoo.

Hyytisen tiedossa ei ole, että vastaavaa kirjaa olisi aikaisemmin tehty.

– Onhan se erikoista, että 80 ikävuotta lähestyvien insinöörien työvaiheista tehdään kirja. Näin jälkikäteen sanottuna tuumasta olisi kannattanut ryhtyä toimeen paljon aiemmin, hän antaa vinkin jälkipolville.

Kuopiosta lähdettiin maailmalle

Kirjan nimi on osuvasti Insinöörit maailmalla. Kirjaa selatessa käy ilmi, että Kuopiosta 1960-luvun lopussa valmistuneiden konekonstruktiotekniikan insinööreiden leipä oli pienempinä ja isompina palasina ympäri maailmaa.

Työ vei luokkatovereita Neuvostoliittoon, Etelä-Afrikkaan, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja niin edelleen.

Myös työpaikkojen nimilista on suomalaista teollisuus- historiaa. Insinööriveljien palkkakuiteissa on vuosikymmenten varrella ollut Wärtsilää, Valmetia, Ahlströmiä, Enso Gutzeitia, Konetta ja Imatran Voimaa.

Yhtiöiden nimilista on pitkä ja kunnioitusta herättävä: Kuopion Maaherrankadulta on päästy pitkälle.

– Meidän työuramme aikana on tapahtunut paljon. Maailma on muuttunut, olemme nähneet niin Neuvostoliiton olemassaolon ja merkityksen kuin sen katoamisen, Kiinan nousun ja niin edelleen, Hyytinen sanoo.

– Myös insinöörin työ muuttui vuosikymmenten aikana paljon.

Alun innostus hiipui

Innostus kirjan tekemiseen oli Leppävirran tapaamisessa vielä suuri, mutta kun piti ryhtyä tuumasta toimeen, se alkoi hiipua.

Kirjan tekemiseen osallistui loppujen lopuksi seitsemän insinööriä, mutta valtaosa materiaalista on Hyytisen ja Insinööriliiton varapuheenjohtajankin toimineen Matti Häkkisen käsialaa.

– Näin tällaisissa projekteissa yleensä on tapana käydä. Intoa on, mutta jostain syystä se alkaa laantua, Hyttinen sanoo.

Kirjassa on kaikkiaan otteita 14 opiskelutoverin eli puolen luokan työurasta. Kuusi valmistuneista on kuollut ja kaikkia elossa olevia ei kirjan tekovaiheessa ei enää tavoitettu.