BITTIKATTAUS
Vähennykset kannustavat veronmaksajia
Verohallinto myönsi kotitalousvähennystä vuonna 2022 kaikkiaan 525 miljoonaa euroa 522 000 henkilölle. Hyödyntäjien verot laskivat keskimäärin tuhat euroa.
− Viime vuonna kotitalousvähennyksen enimmäismäärät nousivat. Lisäksi uutena asiana kotitalousvähennystä pystyi saamaan öljylämmityksestä luopumiseen, ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnosta kertoo.
Vuonna 2021 kotitalousvähennystä pystyi saamaan aina enintään 2 250 euroa. Sen sijaan vuonna 2022 vähennyksen enimmäismäärään vaikutti se, mihin työhön kotitalousvähennystä haettiin.
Perusparannus- ja kunnostustyössä henkilökohtainen enimmäismäärä säilyi 2 250 eurossa, mutta muissa työlajeissa, eli kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä sekä öljylämmityksestä luopumisessa, maksimi nousi 3 500 euroon.
Eniten kotitalousvähennystä hyödynnettiin kuitenkin tuttuun tapaan perusparannus- ja kunnostustöihin. Seuraavaksi suosituinta oli kotitaloustyö.
Vanhemmat ikäluokat hyödyntävät kotitalousvähennystä muita useammin.
Tiedot selviävät Verohallinnon vuoden 2022 tuloverotilastoista.
62 %
Viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan 62 prosenttia insinööreistä tienaa vähintään 4 000 euroa kuukaudessa.
Matematiikan opiskelu alkaa jo taaperoikäisenä leikin ohella.Teinien taidot matematiikassa heikentyneet
Tuoreimman PISA 2022 -tutkimuksen pääpainopisteenä oli tänä vuonna matematiikka. Edellisen kerran matematiikan tuloksia mitattiin yhdeksän vuotta sitten. Tulokset osoittavat, että suomalaisoppilaiden matematiikan osaaminen on heikentynyt.
Kyselyssä selvitettiin 15-vuotiaiden nuorten osaamista.
Suomi oli kuitenkin edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia enemmän ja toisaalta huippuosaajia vähemmän kuin ennen. Uusimmassa tutkimuksessa heikkoja matematiikan osaajia oli joka neljäs.
Oppimistulosten heikkeneminen näyttäytyy poikkeuksellisen suuressa osassa myös muita maita.
PISA 2022 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistui 81 maata ja aluetta.
Insinööriliitto on ollut pitkään huolissaan lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen heikkenemisestä.
KUVA: Shutterstock
Mein Schiff 7 valmistuu puolen vuoden kuluessa.Mein Schiff 7 laskettiin varustelulaituriin
Meyerin Turun-telakalla rakennettava Mein Schiff 7 laskettiin vesille joulukuun alussa. Alus siirrettiin varustelulaituriin, missä sen valmiiksi koottu runko viimeistellään seuraavan puolen vuoden aikana.
Risteilyalus on sarjan seitsemäs ja viimeinen sisaralus. Uusin alus on rakenteeltaan yhteneväinen 1- ja 2-aluksen kanssa; ne telakka toimitti asiakkaalle vuosina 2018 ja 2019. Tilaaja on saksalainen TUI Cruises -varustamo.
Sarjan seitsemäs alus on ensimmäinen, jossa on sisään rakennettu metanolivalmius. Alus on sen ansiosta valmis vihreään siirtymään. Aluksi moottorit käyttävät meridieseliä polttoaineenaan.
Alus on yli 300 metriä pitkä ja siinä on 16 kantta. Sen tilavuus on 111 500 bruttovetoisuustonnia. Laivan 1 461 hyttiin mahtuu yhteensä 2 894 matkustajaa ja noin tuhannen hengen miehistö.
Sisätiloissa on muun muassa lähes 440-metrinen juoksurata, kuntosali, kylpylä, liikuntahalli, kiipeilyseinä ja 25-metrinen ulkouima-allas. Laivan tilausarvo on noin 500 miljoonaa euroa.
Turun telakalla työskentelee noin 2 000 työntekijää, joista noin 500 on insinöörejä tai teknikkoja.
KUVA: Meyer
Kyberhyökkäykset uhkana yhteiskunnalle
Telia selvitti marraskuussa suomalaisten ajatuksia kansallisen turvallisuuden ja henkilökohtaisen digiturvallisuuden tasosta.
Kyberhyökkäykset nousivat uhkakuvien kärkipäähän. Yli puolet suomalaisista ajattelee, että kyberhyökkäyksiin tai -vakoiluun ei ole Suomessa varauduttu riittävästi.
– Olemme nostaneet varautumistasoamme ja turvallisuusuhkien valvontaamme Venäjän hyökkäyssodan, hybridioperaatioiden ja tietoliikennekaapelien katkomisen seurauksena, sanoo Telian turvallisuusjohtaja Kalle Kaasalainen.
Suomalaiset ovat Telian tuoreen tietoturvatutkimuksen perusteella samaa mieltä Kaasalaisen kanssa. Jopa 64 prosenttia vastaajista pitää tietoliikenneverkkoja erittäin tärkeänä osana digiturvallista yhteiskuntaa.
Lähes kaikki vastaajat pitävät tietoliikenneverkkoja erittäin tai melko tärkeänä osana digiturvallista yhteiskuntaa.
– Suomalaiset pitävät suurimpana digiturvallisuutta uhkaavana tekijänä kyberhyökkäyksiä, joilla voidaan vahingoittaa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja, Kaasalainen tiivistää.
Noin puolet vastaajista pitää verkkoteknologian kotimaisuutta nyt tärkeämpänä kuin vuosi sitten.
Mukava puuhastelu auttaa palautumaan työstä
Harrastamisen ei tarvitse olla kunnianhimoista, jotta se antaisi vastapainoa työlle. Rennolla tekemisellä on arvonsa. Esimerkiksi lukeminen, teatterissa käyminen tai askartelu voi irrottaa ajatukset työstä.
– Vaikka ei olisi mitään virallista harrastusta, voi palautua hyvin ja elää mielekästä arkea, sanoo psykologi Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta.
Kaikissa elämänvaiheissa ei ole edes mahdollista lähteä harrastamaan tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Myös rahatilanne voi karsia pois kalliit harrastukset.
Virtanen kouluttaa työhyvinvointiin liittyvistä teemoista ja toimii valmentajana muun muassa Virtaa palautumisesta -verkkovalmennuksessa. Hän on pohtinut, pitääkö ”hyvän työntekijän” nykyisin harrastaakin tosissaan.
– Nähdäänkö harrastukset työelämää ja työtehoa palveleviksi asioiksi?
Liikkuminen tekee hyvää terveydelle, mutta liikunta ei ole ainoa palautumista tukeva harrastus. Esimerkiksi taiteen ja kulttuurin hyvistä vaikutuksista on tutkimustietoa.
– Liikunnan ei myöskään tarvitse olla sitä, että treenaa hampaat irvessä maratonille, Virtanen sanoo.
Suurin osa Suomesta kärsii kohtaanto-ongelmasta
Uudistettu Työvoimabarometri keskittyy tänä syksynä teknologia- sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan tulevaisuudennäkymiin. Eniten työvoimapulaa on sote-alalla. Teknologia-alan ennakoidaan kääntyvän parempaan ensi kesän jälkeen.
Työvoimabarometrin mukaan yksikään alue ei ole tällä hetkellä. Suurin osa alueista kärsii kohtaanto-ongelmasta: avoimia työpaikkoja on edelleen, mutta työttömien työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa niiden kanssa. Työttömyyden ennakoidaan kasvavan ja avoimien työpaikkojen vähenevän.
Lähitulevaisuudessa tarvitaan laajasti digiosaamista sekä tekoälyyn liittyvää osaamista eri toimialoilla ja ammattiryhmissä.
Rakennusteollisuuden huomattava heikentyminen, teollisuuden tilauskantojen väheneminen ja raaka-aineiden hintojen nousu synkentävät näkymiä teknologiateollisuudessa. Samanaikaisesti avoimiin työpaikkoihin ei kuitenkaan ennakoida löytyvän osaavia tekijöitä jatkossakaan.
Myönteistä virettä alalle tuovat investoinnit puhtaaseen siirtymään, jotka kasvattavat usealla alueella työvoiman kysyntää. Tulokset käyvät ilmi syksyn 2023 Työvoimabarometrista.
■ Lue lisää: tyovoimabarometri.fi
KUVA: Jari Rauhamäki
Tommi Grönholm, johtajaTommin
PALSTA
Aitoja poikin elämän polkua
Olen seurannut syksyn kuluessa maan hallituksen ristiriitaista toimintaa monellakin taholla. Jätän työmarkkina-asiat kollegalleni, joka tehtävänsä puolesta on parempi henkilö niistä kirjoittamaan. Kolmen lapsen isänä koen, että minulla on kompetenssia kirjoittaa maan hallituksen ristiriitaisesta tai jopa haitallisesta suhtautumisesta nuoriin ja sitä kautta koko kansaan.
Tilastokeskus on vuonna 2021 väestöennusteessaan todennut, että Suomessa syntyy vuoden 2026 loppuun mennessä 700 000 ihmistä vähemmän kuin kuolee. Pudotus on valtava suhteellisen lyhyessä ajassa ja vaatisi toimia. Yksi merkittävä, ja oikeastaan ainoa toimi, joka valtiovallalle luontaisesti kuuluu, on luoda olot, joissa perhe on mielekästä perustaa.
Maan hallitus on kuitenkin lisäämässä epävarmuutta työuriin keventämällä irtisanomisen vaatimuksia ja helpottamalla määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Erittäin haastava muutos edellä mainittuihin yhdistettynä on työssäoloehdon pidentäminen. Periaatteessa on siis mahdollista tehdä rajoituksetta alle vuoden määräaikaisia työsopimuksia henkilön koko työuralle ilman, että työttömyyskassan työssäoloehto täyttyy kertaakaan. Tämä vaikuttaa arvioiden mukaan ennen kaikkea työuran alkupuolella oleviin henkilöihin.
Samalla heikennetään perheen perustamisen edellytyksiä poistamalla työttömyyspäivärahan lapsikorotus. Tavoitteena on poistaa myös työttömyyskorvauksen 300 euron suojaosa, joka on taannut, että työttömän on kannattanut ottaa pienempiä keikkatöitä vastaan.
Lisäksi hallitus poistaa ensiasunnon oston varainsiirtoverovapauden. Niille, jotka ovat sattuneet saamaan pysyvän työsuhteen, hallitus viestii, että perhettä ei kannata perustaa.
Ikävä ihminen ajattelisi, että nyt laitetaan tuleva työvoima niin nöyräksi ja helposti liikuteltavaksi että jatkossa kelpaa mikä vain työ ja millä korvauksella hyvänsä missä päin Suomea tahansa. Taitaa vaan käydä niin, että tällä suuntauksella porukka ei riitä kauaa täyttämään työnantajien tarpeita. Yleensä en pidä itseäni ikävänä ihmisenä, mutta tämä asian kohdalla teen poikkeuksen.
Tohtorikoulutusta ammattikorkeakouluihin
Insinööriliitto haluaa ammattikorkeakouluihin työelämälähtöistä tohtorikoulutusta. Liiton mielestä tohtorikoulutus olisi luonteva jatko nykyisille työelämälähtöisille tutkinnoille.
Puheenjohtaja Samu Salon mukaan koulutuksen aloittaminen täydentäisi suomalaista koulutusjärjestelmää. Samalla maan ammattikorkeakoulujen koulutuspolut tulisivat lähemmäksi eurooppalaisia verrokkeja.
Salo uskoo koulutuksen vahvistavan Suomen TKI- tavoitteiden saavuttamista ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuksessa pääpaino olisi työelämälähtöisessä toteutuksessa, joka hyödyttäisi alueen yrityksiä. Insinööriliitossa uskotaan, että työelämälähtöisten tohtoritutkintojen tuominen ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan veisi yritysten TKI-toimintaa uudelle tasolle.
Insinööriliitto on jo pitkään hakenut ammattikorkeakouluille parempia mahdollisuuksia käyttää koko potentiaaliaan alueiden elinkeinoelämän ja yritysten hyväksi.
Työelämälähtöinen tohtorikoulutus olisi hyvä väylä kasvattaa yritysten tohtorikoulutettujen määrää.
Sähkönkulutus kääntyi nousuun
Energiateollisuus ry:n sähkön kuukausitilastojen mukaan sähkönkulutus oli lokakuussa lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.
Energiateollisuuden mukaan nousu on yllättävä, sillä teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa, ja kuluttajat ovat pyrkineet vähentämään sähkönkulutustaan viime syksynä alkaneesta hintakriisistä alkaen.
Lokakuussa teollisuuden sähkönkulutus oli vuodesta 2006 alkaneen tilastointihistorian alhaisin. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kahdeksan prosenttia.
Muun kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi peräti 19 prosenttia viime vuoden lokakuusta.
Sään osuus tästä muutoksesta on yli puolet, mutta lämpötilakorjattunakin muu kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi noin seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Yhtenä syynä kulutuksen kasvulle voidaan pitää sähkön edullista hintaa. Toinen selitys odottamattomalle kasvulle on kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilabuumi.
Energiateollisuuden tietojen mukaan useat kaukolämpöyhtiöt ovat käyttäneet lokakuussa lämmöntuotantoonsa sähkökattiloita, joiden käyttö on tullut kannattavaksi korkeiden polttoainehintojen ja voimakkaiden sähkön hintavaihteluiden takia.