Teollisuudella näyttää riittävän uskoa tulevaisuuteen Suomen suurimman sataman ympäröimässä kaupungissa. Investointeja on käynnissä useita, ja niiden myötä on odotettavissa pitkäaikaista kasvua.

Kotkamills päätti keväällä investoida kahteen arkkileikkuriin ja lisätä työntekijämääräänsä. Ensimmäinen leikkureista aloittaa toimintansa ensi vuoden loppupuolella. Stora Enso kehittää akkualan ekosysteemiä, ja satamaan on tehty investointeja.

Kotkan Energia ja Nordic Ren-Gas suunnittelevat puhtaan vedyn tuotantolaitosta. Toteutettavuussuunnittelu alkoi keväällä, ja investointipäätös tehtäneen ensi vuoden alussa.

Yritykset hakevat runsaasti teknisen alan osaajia. Silti alueen työttömyys on suhteellisen suuri.

– Tämä juontaa juurensa parin vuosikymmenen takaiseen rakennemuutokseen. Sitä yritetään ratkaista laajalla koulutustarjonnalla. Silti on paljon 50–60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat rakennemuutoksen takia jääneet vaille työtä. Nuorempi sukupolvi on lähtenyt koulutuksen tielle, taustoittaa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaupunki investoi paljon houkutellakseen tulijoita. Merikeskus Vellamon naapuriin Kantasatamaan rakennetaan tapahtumakeskus Satama-areenaa. Viereen nousee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin toimipiste. Kotkassa voi opiskella muun muassa merenkulkualaa, peli- ja ict-alaa sekä tekniikan aloja.

– Kaupungin investoinneista kaikista suurimmat liittyvät varhaiskasvatus- ja kouluverkon kehittämiseen, jotta nuorilla on hyvä tulevaisuus, Sirviö jatkaa.

Satama peittyy sumuun

Kaupungin satama on pinta-alaltaan ja lastattujen konttien määrissä maan suurin. Niin ikään satamaoperaattori Steveco on kaupungin suurin yksityinen työnantaja.

Yhtiön myyntijohtaja Tapio Mattila esittelee kilometrin mittaista laituria. Sumu peittää nosturien huiput melkein näkyvistä, ja laivat hukkuvat toistensa taakse. Konttilukit tuovat nostureille kontteja, jotka nousevat koukuilla vikkelästi aluksiin.

Satamaan on noussut tämän vuoden aikana uusia metsäteollisuuden terminaaleja, ja niiden edustalle on vedetty uutta junarataa. Varastoihin kohdistuu isoja odotuksia.

– Haluamme pitkiä asiakassuhteita. Operointi vaatii niin isoja investointeja, että siihen vaaditaan molemminpuolista sitoutumista.

Mattila valmistui logistiikan insinööriksi vuonna 1993 ja aloitti heti Stevecolla. Myyntijohtajana hän on toiminut vuodesta 2006. Parin viime vuoden aikana muutoksen tahti on ollut kova.

Isot maailmantapahtumat ovat kolahtaneet Stevecoon lujaa. Ensin pandemia sekoitti liikenteen. Alkuvuodesta UPM:n työntekijöiden lakko teki loven kuljetuksiin, ja Ukrainan sota lopetti kauttakulkuliikenteen Venäjälle. Kotkaa vaivaa lisäksi se, että vientikontit lähtevät täysinä Kotkasta, mutta tännepäin joudutaan ostamaan tyhjiä kontteja. Se on kallista.

– Jos kulutustavaran rahdin hinta nousee kaksinkertaiseksi, sillä ei ole väliä. Mutta jos sahatavaran kuljetuksen hinta nousee, katteet ovat niin pieniä, että sitä ei bulkkituotanto kestä, Mattila sanoo.

Energian kallistuminen näkyy yhtä lailla, mutta yhtiö taklaa sitä vähentämällä kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Yhtiö aikoo vähentää päästöjä muun muassa sähköistämällä satamakoneita.

– Yhä useampi sopimuskumppani vaatii satamalta ympäristövastuuta. Se on meille kilpailuetu.

Uuden laitoksen koekäyttö alkoi

Näköetäisyydellä keskustasta toimii Stora Enson Sunilan-tehdas, tosin maitse sinne joutuu kiertämään vartin ajomatkan verran. Mäen päällä seisova, Alvar Aallon piirtämä tehdas muistuttaa muureineen ja ylikulkusiltoineen linnaa.

– Tämä on vanha tehdas, jossa on eri-ikäistä laitteistoa. Tuo seinä jouduttiin purkamaan, että saatiin iso syöttövesisäiliö sisään vanhan tilalle, sanoo tehtaan voimalaitoksen tuotantomestari Joni Matilainen.

Sellua ja ligniiniä tuottavan tehtaan uusin rakennus on granulointilaitos, jonka koekäyttö on käynnissä. Laitos sitoo hienojakoisen ligniinin isokokoisemmiksi rakeiksi. Ligniinin tuotantoa tarvitaan muun muassa suunniteltuun akkumateriaalien tuotantoon, jossa kumppaniksi on ryhtynyt muun muassa ruotsalainen Northvolt.

Matilainen esittelee työmaataan innostuneena. Hän valmistui keväällä energiatekniikan insinööriksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja sai vakinaisen työpaikan. Ennen tätä hän on tehnyt Stora Ensolla prosessioperaattorin hommia kesätöissä vuonna 2019 Uimaharjulla, josta hän muutti opiskelemaan Kotkaan.

Nykyisissä tehtävissä Matilainen tutustuu aamuisin kunnossapidon raportteihin prosessien toiminnasta edelliseltä yöltä ja suunnittelee mahdollisia korjauksia. Hän kiertää tarvittaessa voimalan soodakattiloiden, kuorikattilan ja turbiinihallin läpi. Reitti vaatii paljon kiipeämistä ja laskeutumista ritiläportaita pitkin. Näkölaseista hän näyttää, kuinka liekit leiskuvat kattiloissa. Varsinaisesti kattilaprosessia seurataan valvomosta.

– Tänään silmään ei osunut mitään parannettavaa.

Voimalaitos polttaa mustalipeää ja kuorta. Niistä syntyy tehtaalle höyryä ja sähköä. Omalla sähköllä pyöritetään tehtaan muita prosesseja, kuten paineilman valmistusta. Ylimääräistä sähköä myydään valtakunnan verkkoon.

Energia- ja kemikaalikustannukset ovat nousseet tänä vuonna, mutta samalla sellun markkinahinta on kohonnut, mikä on tasapainottanut tilannetta.

Puistot ilahduttavat silmää

Teollisuus kukoistaa ja tarjoaa työtä, mutta muuttoliike on pitkään vienyt väkeä pois. Kaupungissa riittää tyhjillään olevia, halpoja omistus- ja vuokra-asuntoja. Muuttaja pääsisi valmiiksi katettuun pöytään.

Käydään vielä keskustassa Kotkansaarella. Julkinen tila on hengästyttävän täynnä taidetta ja upeita puistoja. Istutukset ovat suomalaisittain runsaita ja värikkäitä, ja puistoissa on monipuolisia leikkivälineitä ja lihaskuntolaitteita.

– Kotkassa on merellinen ilmapiiri ja kulttuuri. Puistojen fasiliteeteista voin rohkeasti sanoa, että ne ovat Suomen parhaimmat, kaupunginjohtaja Sirviö kehuu.

Liikenteellisesti Kotka on jäänyt katveeseen. Kaupungin havittelema itäinen rantarata hylättiin, ja poliittinen tuki asettui Helsingistä Kouvolaan vievän oikoradan kannalle. Kotkasta pääsee raiteita pitkin ainoastaan Kouvolaan.

Myyntijohtaja Mattila joutuu matkustamaan paljon. Hänestä yhteydet ovat jo nyt hyvät.

– Helsinki-Vantaalle kestää tunti ja kymmenen minuuttia. Matkalla ei ole ainuttakaan liikennevaloa.

Tuotantomestari Matilainen muutti Joensuun Uimaharjulta Kotkaan opiskelujen perässä ja on kotiutunut keskustaan.

– Kun tapahtuma-areena valmistuu, tänne tulee uusia tapahtumia ja ehkä se houkuttelee tänne uusia ihmisiä, hän toivoo.