Turkulainen Marshall-AI voitti viime vuonna Yhdysvaltain puolustusministeriön järjestämän, pienille ja keskisuurille teknologiayrityksille tarkoitetun xTech- GlobalAI Challenge -kilpailun.

– Voiton jälkeen solmimme amerikkalaisten kanssa vuoden pituisen yhteistyösopimuksen, joka on arvoltaan 150 000 dollaria. Merkittävintä oli kuitenkin ovien avautuminen uudelle mielenkiintoiselle markkinalle. Olemme neuvotelleet jo kymmenien Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajien kanssa, yrityksen toimitusjohtaja Marcus Nordström kertoo.

MarshallAI on erikoistunut konenäköön ja automaattisen kuvatulkintaan. Juuri tästä on kyse myös yhteistyössä amerikkalaisten kanssa.

Taistelijalle ylimääräisiä silmiä

Nordström kuvailee, että MarshallAI kehittää Yhdysvaltain armeijalle ratkaisua, jossa taistelijalla on käytössään ikään kuin ylimääräisiä silmiä.

– Kamerat kuvaavat ja tekoäly analysoi koko ajan taistelijan ympäristöä. Hän saa tarkan tilannekuvan ja tiedon asioista, joihin pitää reagoida. Tarvittavat kamerat ja sensorit voivat olla järjestelmässä taistelijan kypärässä tai vaikkapa alueelle sijoitetuissa mastoissa. Kuvien analysointi ja tiedon välitys tapahtuu reaali- aikaisesti, vain kymmenien millisekuntien viiveellä.

– Kuvavirran lisäksi huomiomme myös esimerkiksi äänet; pyrimme keräämään ja analysoimaan ympäristöstä kaiken tiedon.

Järjestelmä on helppo ottaa käyttöön

Käytännössä MarshallAI kehittää pidemmälle jo markkinoille tuomaansa, turvallisuusalan yrityksille tarkoitettua tekoälyalustaa. Ideana on saada se sopimaan mahdollisimman hyvin Yhdysvaltain armeijan tarpeisiin.

– Keskeistä on, että alustamme yksinkertaistaa äärimmäisen monimutkaisen tekniikan käyttöä. Taistelukentällä ei tarvita erityisasiantuntijoita tai insinöörejä.

Nordström pahoittelee, että juuri tämän syvemmälle tekniikkaan ei voida mennä – hyvin ymmärrettävistä syistä.

Vaan kehitteillä oleva sotilassovellus saattaa kiinnostaa myös muita ulkomaisia toimijoita.

– Tiedostamme tilanteen. Sanotaanko vaikka niin, että olemme havainneet tietojärjestelmien puolella kasvanutta uhkaa, Nordström muotoilee.

Ukrainan puolustamiseen tekoälyä

Ukrainassa tekoälyä on jo hyödynnetty tehokkaasti maan puolustamisessa. Käytössä eivät ole kuitenkaan MarshallAI:n järjestelmät.

– Tekoälyä on käytetty ainakin tiedustelussa ja tilannekuvien luomisessa sekä siinä, miten ohjukset pystyvät muuttamaan dynaamisesti lentoratojaan. Kasvojentunnistusteknologia on ollut apuna kaatuneiden tunnistamisessa, Nordström mainitsee muutamia esimerkkejä.

Venäläisten kyky hyödyntää tekoälyä vaikuttaa olevan varsin rajallinen. Mutta, toisaalta, kiinalaisten arvioidaan olevan tekoälyn sotilassovelluksissa jopa länsimaita pidemmällä. – Me teemme yhteistyötä vain ja ainoastaan demokraattisten länsimaiden kanssa, Nordström korostaa.

Tekoälyn merkitys ei ole tulevaisuudessa ainakaan vähenemään päin. Uhkakuvana on esitetty, että jossakin vaiheessa taistelukentillä ratkaisuja tekisivätkin koneet eivätkä ihmiset.

– Toivottavasti siihen ei mennä koskaan. Päätäntävallan pitää olla aina ihmisellä. Tekoäly auttaa ja tehostaa ihmisen toimintaa, Nordström sanoo.

Tekoäly pienentää päästöjä

MarshallAI on kehittänyt tekoälysovelluksia myös siviilimaailmaan, ennen kaikkea liikenteen ohjaukseen ja optimointiin. Näitä on käytetty jo monissa suomalaiskaupungeissa, mutta myös esimerkiksi Tukholmassa ja Pariisissa.

– Tekoälyn avulla liikennevalot saadaan toimimaan niin, että liikenne on kaikissa tilanteissa mahdollisimman joustavaa. Autojen päästöjä pystytään vähentämään jopa 2–8 prosenttia.

Tekoäly voidaan myös ohjelmoida suosimaan jalankulkijoita, mikä ohjaa liikkumista pidemmällä tähtäimellä vähäpäästöisempään suuntaan.

Lisää liikenneturvallisuutta

Nordström korostaa, että liikennevalojen älykäs ohjaus lisää myös liikenneturvallisuutta.

– Kun liikennevalot toimivat älykkäästi, eivätkä esimerkiksi seisota jalankulkijoita tarpeettomasti valoissa, niin ihmiset myös noudattavat niitä entistä paremmin.

MarshallAI on tehnyt liikennevirtoja laskevia ja analysoivia ratkaisuja myös kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Tekoälyn avulla on suunniteltu esimerkiksi sitä, mihin sähköautojen julkiset latauspisteet kannattaa sijoittaa.

– Ja meillä on parhaillaan yhteistyötä esimerkiksi Tullin kanssa Suomen ja Norjan rajalla. Kehittämämme ratkaisun avulla Suomeen tulevat lohirekat pääsevät maahan aikaisempaa nopeammin, Nordström mainitsee.

Edessä mielenkiintoinen tulevaisuus

MarshallAI on toiminut kuutisen vuotta. Yrityksessä on töissä kuusi henkeä, joista useimmat ovat opiskelleet tekniikkaa tai tietojenkäsittelytiedettä; tekoälyn pariin on johtanut ennen kaikkea suuri intohimo aiheeseen. MarshallAI:n liikevaihto on noin miljoona euroa.

Kun kasvuyritys kehittää ja kaupallistaa uutta teknologiaa, kaikki ei mene välttämättä niin kuin alun perin suunnitellaan. Voi kuitenkin olla, että MarshallAI:n tunnusluvut ovat tulevaisuudessa monta kertaluokkaa nykyistä suurempia.

– Meillä on mahdollisuus nousta viidessä vuodessa yritykseksi, joka työllistää satoja henkilöitä satojen miljoonien liikevaihdolla, Nordström laskee.