Suomalaisnuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa, ja inhimillinen pääomamme on kääntymässä laskuun. Syynä on koulutustarjonnan supistuminen. Varsinkin miesten tilanne antaa aihetta vakaviin kysymyksiin.

Suomalaiset nuoret aikuiset eivät enää ole erityisen korkeasti koulutettuja. Viimeisimpien OECD:n tekemien vertailujen mukaan Suomen sijoitus korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa on pudonnut keskiarvon alapuolelle.

Koulutustason laskun kanssa samaan aikaan keskusteluun on noussut väittämiä siitä, että moneen kertaan kehuttu ja palkittu peruskoulu- järjestelmä on ongelmissa. Useammastakin suunnasta on vaadittu peruskoulujärjestelmän läpivalaisemista ja uudistamista.

Kansainvälisestä ysiluokkalais- ten taitotasotutkimuksesta tiedetään kuitenkin, että suomalaiset nuoret ovat osaavia ja taitavia, joskin oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Väestön määrä vähenee

Suomen Pankin laskelmien mukaan inhimillisen pääoman määrä kääntyy Suomessa laskuun vuoteen 2040 mennessä. Korkea-asteen koulutettujen osuus ei kasva ja samanaikaisesti 15–74-vuotiaan väestön määrä supistuu.

Inhimillinen pääoma käsitteenä kattaa kaiken oppimisen, niin tutkintokoulutuksen, työssäoppimisen kuin myös vuorovaikutuksen avulla kehittyvät sosiaaliset taidot. Lyhyeksi jäävät koulutusurat yhdessä työllistymishaasteiden kanssa hidastavat inhimillisen pääoman kertymistä.

Oikeudenmukaisuus ei toimi

Koulutustason ja inhimillisen pääoman määrän lasku on yhteiskunnallinen ongelma, joka kohtelee väestöryhmiä eri tavoin. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että nuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa ja jäävät siten paitsi korkean osaamistason työpaikoista, jotka usein ovat synonyymeja korkean ansiotason työpaikoille.

Naiset kouluttautuvat miehiä pidemmälle ja eri koulutusaloille, mikä lisää työmarkkinoiden segregaatiota ja välillisesti hankaloittanee parisuhteiden syntymistä.

Korkeakoulutusta vaativat työpaikat puolestaan keskittyvät kaupunkeihin ja työssäkäyntialueille, joissa on tarjolla paljon korkeasti koulutettua työvoimaa, mikä puolestaan lisää alueiden välistä epätasa-arvoa.

Vuoden 2018 PISA-tulosten valossa suomalaiset ysiluokkalaiset ovat edelleen osaavia ja menestyvät kansainvälisessä vertailussa hyvin. Merkittävät huolenaiheet liittyvät poikien ja tyttöjen välisen eron kasvuun sekä erityisesti heikosti lukevien poikien osuuden kasvuun.

■ Lue lisää: stat.fi