Päivittäinen pikalounas koneen äärellä ei ole suositeltavaa.
Päivittäinen pikalounas koneen äärellä ei ole suositeltavaa.

Ruokatauko

keskellä työpäivää piristää

Naisista useampi kuin joka viides eli 22 prosenttia jättää töissä ainakin osan ruokatauosta käyttämättä tai syö lounaan nopeasti työn ohessa. Miehistä näin tekee 15 prosenttia.

Naisten töissä pitämä ruokatauko on myös huomattavasti lyhyempi kuin miesten. Niistä, joiden ruokatauko kestää 30–60 minuuttia, naisia on vain 14 prosenttia ja miehiä 31 prosenttia. Lyhyt, puolen tunnin mittainen ruokatauko on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä. Tiedot käyvät ilmi Edenred Suomen lokakuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista palkansaajaa.

Noin puolet suomalaisista tekee työtä, jossa ruokatauko on 30 minuuttia. Naisista puolen tunnin ruokatauko on 58 prosentilla ja miehistä 48 prosentilla. Kun ruokatauko pitenee, naisten osuus putoaa jyrkästi. 30–60 minuuttia kestävä ruokatauko on naisista vain 14 prosentilla ja miehistä 31 prosentilla.

– Kunnon lounaan syöminen tarjoaa mahdollisuuden pieneen taukoon työpäivän keskellä, mikä auttaa stressinhallinnassa ja palautumisessa. Lounaan sosiaalista merkitystäkään ei pidä unohtaa, Edenred Suomen vastuullisuusjohtaja Laura Kuusela sanoo.

Lounaasta tinkiminen ei oma valinta

Aina lounastauon pitäminen ei kuitenkaan ole yksilön omissa käsissä. Naiset työskentelevät miehiä useammin tehtävissä, joissa kunnon lounastauko on hankalasti toteutettavissa.

Nuoret eli 18–25-vuotiaat työntekijät jättävät lounaan väliin useammin kuin vanhemmat työntekijät – näin tekee joka viides. Silti juuri nuoret työntekijät toivovat työsuhde-etuihinsa lounasetua, jota heillä ei kyselytutkimuksen mukaan ole usein käytössä. Jopa puolet nuorista työntekijöistä toivoi lounasetua.

Kyselytutkimuksen mukaan nuoret työntekijät arvostavat eniten lounasetua sekä muita etuja, joilla voi esimerkiksi ostaa kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä työmatkalippuja. Näin ajattelevat sekä 18–25-vuotiaat että 25–40-vuotiaat työntekijät.

– Tämä antaa osviittaa tulevaisuuden työsuhde-etuja miettimiseen. Aamupalat, juhlat, puhelin ja jopa aineettomat edut kuten etätyö olivat nuorille selvästi vähemmän tärkeitä kuin perinteinen lounasetu, Kuusela sanoo.

Etätyö vaikuttaa ruokailuun

Korona-aikana siirryttiin laajalti etätöihin, ja moni on jatkanut etätöiden tekemistä myös pandemian laannuttua. Etätyöläisistä noin 70 prosenttia valmistaa lounaansa itse. Edenred selvitti asiaa vuonna 2020 kyselytutkimuksella.

– Ravitsemussuositukset, kuten puoli kiloa kasviksia päivässä, on helpompi toteuttaa silloin, kun syö kunnon lounaan lounasravintolassa. Vain 14 prosenttia suomalaisista miehistä ja 22 prosenttia naisista pääsee kasviksissa puolen kilon päivätavoitteeseen. Tämä kävi ilmi FinnRavinto2017-tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2019, Kuusela sanoo ja jatkaa:

– Jos syö lounaan kotona tai työpaikalla, pikalounasta tietokoneen ääressä ei kannata ottaa tavaksi, vaan kiinnittää huomiota etenkin kasvisten määrään. Helpoiten ravitsemustavoitteet saa täyttymään, kun syö lounasravintoloissa, joissa on tarjolla salaattipöytä. Ylipäänsä työnantajien kannattaa kannustaa työntekijöitään ruokatauon pitämiseen ja tarvittaessa tehdä työpaikalla sellaisia järjestelyjä, että tauon pitäminen onnistuu.

Lounasedulla ravintolaan

Lounasetu lisää selvästi halukkuutta syödä lounas ravintolassa. 65 prosenttia lounasedun haltijoista kertoo syövänsä lounaita ravintolassa selvästi useammin kuin ilman lounasetuutta. Miehet ovat tätä mieltä useammin kuin naiset.

Lounasetu luotiin toisen maailmansodan jälkeen, sillä työntekijöiden huomattiin jaksavan sen ansiosta paremmin. Lounasedun käyttäminen lisää työtehoa 20 prosenttia, kertoo Kansainvälinen työjärjestö ILO. Hyvä ravinto myös vähentää ILOn mukaan työpaikalla tapahtuneita onnettomuuksia.

Huono ruokavalio sen sijaan johtaa useampiin sairauslomiin. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa sen havaittiin lisäävän sairauspoissaoloja 21 prosenttia. Vielifen tutkimuksessa oli 15 000 osallistujaa.

Ruokatauosta säädetään työaikalaissa. Jos työpäivän kesto on yli kuusi tuntia, puolen tunnin lepo eli käytännössä ruokatauko on vähimmäisvaatimus. Joillakin työpaikoilla, kuten sairaaloissa, työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua ruokatauolle, jolloin hänellä on mahdollisuus joutuisaan ruokailuun. Silloin ruokailu lasketaan kuitenkin työajaksi.