Marras-joulukuun vaihde oli työmarkkinaneuvotteluissa merkittävä ajankohta. Etenkin teollisuudessa moni työehtosopimus päättyi ilman, että uudesta sopimuksesta oli saatu aikaan ratkaisua.

YTN:n työehtosopimuksista päättyi neljä, teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, tietoalan ja ICT-alan sopimukset. Tietoalan sopimuksessa YTN:n lisäksi sopijaosapuolena on Insinööriliiton jäsenjärjestö Tietoala ry.

Neuvotteluja on käyty syyskuusta lähtien marraskuun loppua kohden kiihtyvällä tahdilla pois lukien ICT-ala, jossa työnantajajärjestö Palta halusi jäädä odottamaan teollisuuden ratkaisuja ennen omien neuvottelujen aloittamista.

Itsenäisyyspäivää edeltävän viikonlopun alla kolmella teollisuuden sopimusalalla neuvotteluja oli aikomus venyttää jatkoajalle. Neuvotteluaikoja joulukuulle oli joko sovittu tai työnantajan kutsua neuvottelupöytään odotettiin riippuen sopimusalasta.

Itsenäisyyspäivän aattona teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan neuvottelut katkesivat. Asian käsittely siirtyi sovittelulautakuntaan.

Optiovuosi kaatui rahaan

Noin vuosi sitten solmittujen työehtosopimusten oli määrä olla voimassa vuoden 2023 syksyyn. Ne sisälsivät niin sanotun optiovuoden, eli vuoden 2023 palkkaratkaisusta piti sopia syyskuun loppuun mennessä. Neuvotteluja jatkettiin 14. lokakuuta saakka, mutta ne päättyivät tuloksettomina.

Neuvottelut kaatuivat palkankorotuksen tasoon ja palkkaratkaisun muotoon. Kuluvana vuonna inflaatio eli palvelujen ja tavaroiden hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen kova. Kun hintojen nousun ennustetaan jatkuvan ensi vuonna, YTN edellytti, että palkkaratkaisussa huomioidaan inflaation vaikutus ylempien toimihenkilöiden ostovoimaan ja tuottavuuden kasvu.

Teknologiateollisuuden työnantajat suhtautuivat nuivasti YTN:n tavoitteisiin. Neuvotteluosapuolten korotusprosentit eivät kohdanneet, ero oli liian suuri kurottavaksi.

Työnantajalta ei myöskään herunut ymmärrystä yleiskorotusta eli kaikille tulevaa palkankorotusta kohtaan. Työnantajapuoli jatkoi jo aiemmilta neuvottelukierroksilta tuttua linjaa, jossa yleiskorotuksen osuus palkkaratkaisusta painetaan niin lähelle nollaa kuin mahdollista.

Miksi yleiskorotus on tärkeä?

Kun töitä on, valtakunnallinen sopiminen työehdoista sujuu ja taloudessa ei ole häiriöitä, työehtosopimusten ja niiden sisältämien yleiskorotusten merkitystä ylempien toimihenkilöiden elämään ei ehkä tule mietittyä.

Ne ovat kuitenkin edelleen tärkeä mekanismi huolehtia ylemmän toimihenkilökentän ansiotason ja ostovoiman kehityksestä. Kun meriittikorotusten saajien osuus on YTN:n tutkimusten mukaan painunut alle viidennekseen ylemmistä toimihenkilöistä, ilman yleiskorotusta koko jäsenkunnan ansiotason kehityksestä on hankala huolehtia.

Yleiskorotuksen merkitys vain kasvaa työuran pituuden myötä. Työuran ensimmäisten 10–15 vuoden aikana meriittikorotukset voivat vielä osua kohdalle, mutta kun ikävuosia on mittarissa 40, niiden määrä alkaa laskea. Ilman yleiskorotusta osa jäsenkunnasta on vaarassa jäädä kokonaan ilman palkankorotuksia. Sen merkitys on erityisen suuri nyt, kun edellisissä työehtosopimuksissa sovitut korotukset eivät ole kattaneet hintojen nousua.

Palkansaajien ostovoiman arvioidaan heikkenevät tänä vuonna noin viisi prosenttia. Vaikka inflaatiovauhdin ennustetaan hidastuvan ensi vuonna, yleiskorotuksella on poikkeuksellisen iso merkitys pyrittäessä huolehtimaan koko jäsenkunnan ostovoiman kehityksestä.

Neuvottelumalli saa huutia

Syksyn neuvottelujen aikana nykyistä sopimisen mallia on palkansaajien puolelta arvosteltu poikkeuksellisen kipakasti. Kivenä kengässä hiertää muun muassa kesäkuussa solmittu kunta-alan sopimus ja työnantajien keskinäinen koordinaatio, joka tuntuu lisääntyvän kierros kierrokselta.

Palkansaajapuolella katsotaan, että suurin osa työnantajaliitoista on ulkoistanut työehdoista sopimisen muutamalle teollisuuden työnantajaliitolle. Kukkona tunkiolla häärii teknologiateollisuuden työnantajien kahtiajakautumisen jälkeen syntynyt Teknologiateollisuuden työnantajat ry, joka neuvottelee alan valtakunnallisista työehtosopimuksista.

Näkemys ei ole tuulesta temmattu. Kaupan liitto ei edes käynnistänyt neuvotteluja optiovuoden palkankorotuksista, vaan ilmoitti odottavansa teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkkaratkaisuja. Myös palvelutyön- antajia edustava Palta on edennyt omien sopimusten kanssa vähän, jos lainkaan.

Kunta-alan sopimus syntyi vaikeuksien kautta. Hoitajaliitoista Tehy ja Super hakivat työtaistelujen kautta muita parempia korotuksia. Sovinto löytyi monen mutkan kautta.

Sopimuksessa alan palkankorotukset sidottiin vientialojen määrittelemään linjaan, mikä ei esimerkiksi Teollisuusliiton johtoa miellytä. Hakaniemessä katsotaan, että he tekevät työn, jonka hedelmistä muut pääsevät nauttimaan korkojen kanssa.