BITTIKATTAUS

Ilmoita liittoon eduskuntavaaliehdokkuudestasi

Jos olet ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa, muista ilmoittaa siitä myös Insinööriliittoon. Siitä on sinulle hyötyä: julkaisemme ehdokkuudestaan ilmoittaneiden tiedot liiton verkkosivuilla ja ehdokkaista tehdään lyhyet haastattelut verkkolehteen.

Tietonsa liittoon ilmoittanut ehdokas saa näkyvyyttä myös oman vaalipiirinsä ykköslehdessä. Ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän alla Insinööriliitto kertoo omista vaalitavoitteistaan kyseissä lehdissä julkaistavissa ilmoituksissa, joihin tulee myös vaalipiirin IL-taustaisten ehdokkaiden tiedot.

Ilmoita ehdokkuudestasi liittoon viimeistään 31. tammikuuta 2023, niin varmistat pääsysi ehdokassivuille ja Insinööriliiton vaalipiirien ykköslehdissä julkaisemiin ilmoituksiin. Ilmoituslomake on osoitteessa ilry.fi/ilmoita-ehdokkuudestasi.

Insinööriliiton tavoite on, että liiton jäseniä olisi ehdokkaana maan kaikissa vaalipiireissä. Ehdokasasettelun edistyminen vaihtelee puolueiden ja vaalipiirien välillä. Ehdokaslistat on jätettävä vaalipiirilautakunnalle 40 päivää ennen vaalipäivää eli 21.2.2023.

42%

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan 42 prosenttia insinööreistä työskentelee teollisuudessa.

Perehdyttäminen kannattaa

Uusien työntekijöiden hyvin toteutettu perehdyttäminen työhön voi olla yksi ratkaisu nykyiseen työvoimapulaan. Onnistunut perehdyttäminen edistää työn oppimista, työyhteisöön sitoutumista ja parempaa työssä suoriutumista. Perehdyttämistä kannattaakin mitata ja kehittää kokonaisvaltaisesti, käy ilmi Vaasan yliopistossa väitelleen Heidi Saarisen henkilöstöjohtamisen väitöskirjasta.

Jos kehittäminen ja mittaaminen uupuvat, Saarisen mukaan yrityksessä ei myöskään nähdä järjestelmällisestä perehdyttämisestä saatavia etuja eikä pystytä hyödyntämään niitä.

– Tutkimus osoitti, että uudet työntekijät olivat kiinnostuneita seuraamaan omaa kehitystään ja että heidän motivaationsa ja sitoutumisensa työtä kohtaan kasvoi tutkimusjakson aikana, Saarinen sanoo.

– Lisäksi perehdyttäjätkin innostuivat kehittämään omaa rooliaan perehdyttäjinä. Mittareiden avulla on myös helppo osoittaa johdolle, mikä vaikutus tehdyillä toimilla on taloudellisesti.

Perehdyttämisellä on iso merkitys sille, kuinka yritykset pärjäävät työmarkkinoilla. Kilpailu osaavista työntekijöistä käy koko ajan kovempana samalla, kun yritysten täytyy toimia joka hetki laadukkaasti ja tehokkaasti.

Kuva: Shutterstock

Täysin uusiutuva lentopolttoaine häämöttää

Airbus ja Neste edistävät yhdessä uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoa ja käyttöönottoa. Uusiutuva lentopolttoaine on yhtiöiden mukaan tärkeä keino vähentää lentomatkustuksen kasvihuonepäästöjä.

Yhteistyö keskittyy uusiutuvan lentopolttoaineen tekniseen kehittämiseen, polttoaineiden hyväksymiseen sekä nykyisten ja tulevien tuotantotekniikoiden testaukseen. Uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämiseksi on kehitettävä ratkaisuja, jolla saadaan kasvatettua tuotantoa.

Uusiutuvaa lentopolttoainetta voidaan käyttää sekä nykyisissä että tulevissa lentokalustoissa. Kaikki Airbusin lentokoneet on jo sertifioitu niin, että niiden polttoaineesta voi olla puolet uusiutuvaa lentopolttoainetta. Tavoitteena on, että lentokoneet on sertifioitu sataprosenttisesti uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöön ennen vuosikymmenen loppua.

Uuden aiesopimuksen mukaisesti Airbus ja Neste jatkavat yhteistyötään teknisten kysymysten ratkaisemiseksi, jotta sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen sertifiointi käy mahdolliseksi.

Teknisten kysymysten lisäksi Neste ja Airbus tutkivat hanke- ja liiketoimintamahdollisuuksia lentoyhtiöiden ja muiden sidosryhmien kanssa ympäri maailmaa.

Kuva: Airbus

Ammattikorkeakouluille rahaa TKI-hankkeisiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. TKI-hankehaku toteutettiin jo viidettä kertaa vahvistamaan TKI-kyvykkyyksiä sekä tukemaan strategista suunnittelua ja johtamista.

– Yhä useampi ammattikorkeakoulu tavoittelee kyseessä olevaa rahoitusta TKI-toimintaansa. Hakemusten laatu on vuosi vuodelta korkeampi ja erilaisten alojen kirjo kasvaa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

– Rahoitusmuoto näyttää parantaneen ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyttä, samalla auttaen ammattikorkeakouluja tuottamaan koko ajan korkealaatuisempia TKI-toiminnan ratkaisuja alueellaan ja alallaan.

Ammattikorkeakoulu kuvasi hakemuksessaan hankkeen, joka edistää ammattikorkeakoululaissa tarkoitetun TKI-toiminnan tai taiteellisen toiminnan kyvykkyyksien kasvattamista. Ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat ja pisteyttivät hakemusten laadun opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö myönsi rahoituksen arvioinnissa parhaiten menestyneille hakemuksille.

Henkilövalintoja Akava-yhteisössä

Akavan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa oikeustieteen kandidaatti Maria Löfgren; hän siirtyi tehtävään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajan tehtävästä. Hänellä on pitkä työkokemus Akava-yhteisöstä ja yksityiseltä sektorilta. Löfgrenin kausi kestää kevääseen 2024 saakka.

Akavan puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen. Hänen tehtäviinsä kuuluu muuan muassa Akavan hallituksen ja toimiston johtaminen sekä Akavan edustaminen julkisuudessa.

JUKOn hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Katariina Murto, joka on myös suhteellisen tuore Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja. Myös Murrolla on pitkä kokemus eri työmarkkinatehtävistä, muun muassa Akava-yhteisössä.

Akavan opiskelijat valitsi puheenjohtajakseen ensi vuodelle Nicole Ojalan, joka edustaa opiskelijatoiminnassa Insinööriliittoa. Kuluvan vuoden hän on toiminut Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtajana.

Teollisuuden palkansaajat TP:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Jokinen, joka työskentelee toiminnanjohtajana Tekniikan akateemiset TEKissä. Hänen kautensa kestää kaksi vuotta.

Kuva: Liisa Takala

Kuva: Jari Rauhamäki

Tommi Grönholm, johtajaTommi Grönholm, johtaja

Tommin PALSTA

Jäsenkasvua ja vaikuttavuutta

Vuosi 2022 kääntyy loppua kohden. Vaikuttaa siltä, että Insinööriliitto pääsee neljättä vuotta peräkkäin varsin positiiviseen jäsenkehitykseen. Olemme nyt suurempi kuin koskaan.

Suuri kiitos siitä kuuluu aktiivisille jäsenille. Aktiiviset opiskelijat tietysti huolehtivat oppilaitosten jäsenhankinnasta ja tukevat valmistuvien insinöörien siirtymistä muihin jäsenjärjestöihin. Tämä vastaa noin 60 prosenttia uusista perusjäsenistä. Loput 40 prosenttia uusista perusjäsenistä saadaan työpaikoilta, ja vielä julkaisemattoman selvityksen perusteella noin kolme viidestä heistä liittyy kollegan tai luottamushenkilön suosittelun perusteella.

Erityisen ilahtuneena katson jäsenten ikäjakaumaa. Se on pysynyt lähes vakiintuneena vuodesta 2017 lähtien. Kuluvana vuonna onnistuneen opiskelijajäsenhankinnan seurauksena alle 30-vuotiaiden osuus nousi 27 prosentista 30 prosenttiin koko jäsenkunnasta.

Niitä, joiden ikä alkaa numerolla 3 on viidennes ja saman verran on niitä, joilla iän ensimmäinen numero on 4. 50–59-vuotiaiden ryhmässä on noin 15 prosenttia jäsenistä ja siitä seuraavalla kymmenluvulla noin yhdeksän prosenttia. Vanhempiin jäseniin kuuluu hieman yli kolme prosenttia jäsenkunnasta. Vaikka haluamme olla kaikkien insinöörien ja tekniikan alan asiantuntijoiden liitto, elinvoimaisuuden kannalta on hyvä, että jäsenkunnan ikärakenne painottuu nuoreen jäsenkuntaan.

Olemme yhteisönä onnistuneet siis siinä, mikä on ammattijärjestöjen yleinen ongelma. Jäsenet katoavat ja jäsenkunta ikääntyy. Tämä antaa entistä enemmän pontta huolehtia siitä, että insinöörikoulutus on laadukasta ja että insinöörien ja tekniikan alan asiantuntijoiden työehdot ovat asiallisella tasolla.

Edelleen on tärkeää vaikuttaa siihen, että koko ammattikuntaamme arvostetaan yhteiskunnassa ja ääntämme kuunnellaan riittävällä tasolla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Vaikuttaa, että valitsemamme linja kannattaa ja että yhä kasvava jäsenmäärä luottaa meihin työuransa kumppanina.

Julkisen sektorin neuvottelut käynnistyvät

Joulu–tammikuussa alkavat työmarkkinaneuvottelut 132 000 palkansaajan virka- ja työehtosopimusten toisen vuoden korotuksista valtiolla, evankelis-luterilaisessa kirkossa ja yliopistoissa.

– Elinkustannusten voimakas ja edelleen jatkuva nousu luo paineita myös näihin neuvottelupöytiin. Kriisien keskellä ja globaalissa murroksessa julkisalojen tehtävä yhteiskunnan kivijalkana on nyt pidettävä mielessä kirkkaana, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja Katariina Murto.

– Kaikkien julkisalojen palkkoja arvioivien on myös hyvä muistaa, että alojen lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista päättävät poliitikot ja että yksityinen sektori ei pyöri ilman julkista sektoria, Murto painottaa.

Valtion joulukuussa alkaneet neuvottelut koskevat 78 000:ta palkansaajaa. Samoihin aikoihin alkavien kirkon neuvottelujen piirissä palkansaajia on noin 20 000. Yliopistosektorilla puolestaan valmistaudutaan tammikuussa alkaviin 34 000:ta palkansaajaa koskeviin palkkaneuvotteluihin.

– Jos ensi vuoden palkoista ei synny sopimusta aikataulussa, sopimukset voidaan sanoa irti, jolloin ne päättyvät ensi vuoden alkupuolella, huomauttaa JUKOn va. toiminnanjohtaja ja valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo.

YAMK-tutkinto vie työuralla eteenpäin

Tuore ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely osoittaa, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden urapolut ovat olleet nousujohteisia tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kyselyn mukaan kolmannes YAMK-tutkinnon suorittaneista henkilöistä toimi johto- ja esimiestehtävissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen.

Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa painopiste kohdistuu joko asiantuntijuuden syventämiseen omalla erityisalalla tai johtamis- ja esimiestehtäviin kehittymisessä. Ei siis ole yllättävää, että YAMK-tutkinnon suorittaneista merkittävä osa päätyy esimiestehtäviin valmistumisen jälkeen, sanoo Arenen erityisasiantuntija Samuli Maxenius.

YAMK-tutkinnon myönteinen vaikutus urapolkuun näkyy myös kyselyn muissa tuloksissa. Kolme neljästä vastanneesta ilmoitti, että ovat YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen saaneet uuden työpaikan. Sama määrä vastaajista ilmoitti myös palkkatason nousseen YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

– Vastaajista yli 80 prosenttia ilmoitti, että tutkinnon suorittaminen on parantanut heidän työmarkkina-asemaansa. Tulokset osoittavat, että YAMK-tutkinnolla on jo tunnistettu asema Suomen työmarkkinoilla.