Lukuaikapalvelujen yleistyminen tekee kirjojen pituudesta palveluntarjoajille tärkeän ominaisuuden. Mitä pidempi teos, sitä kauemmin lukija kuuntelee ja sitä enemmän palvelun ylläpitäjä saa rahaa.

Tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi perinteiseen painettuun kirjallisuuteen verrattuna, sillä paksuus kasvattaa kustantajan kuluja muttei yleensä lisää kirjasta maksettavaa hintaa. Etenkin käännöskirjallisuuden kustannukset nousevat pituuden mukaan.

Muutoksesta on ottanut kaiken hyödyn irti etenkin ruotsalainen Storytel-palvelu, joka osti viime vuosina Aula- ja Gummerus-kustantamot Suomesta. Lukuaikapalvelu tarjoaa yleisen kirjatarjonnan lisäksi omaa tuotantoa yksinoikeudella ja vain äänikirjoina.

Muita suomenkielistä kirjallisuutta tarjoavia, tunnettuja lukuaikapalveluita ovat muun muassa Bookbeat, Elisa Kirja ja Nextory. Niissä voi sekä lukea että kuunnella kirjoja.

Painettujen kirjojen sekä sähkö- ja äänikirjojen tulevaisuudesta puhuttiin syksyllä E-kirjastohankkeen keskustelutilaisuudessa Oodissa Helsingissä.

Erot pysyvät pieninä

Äänikirjan käsikirjoittaminen luku- aikapalveluun ei välttämättä eroa silmin luettavan teoksen kirjoittamisesta. Silti äänikirja antaa erilaisen kokemuksen, jota nimenomaan digitaalinen kustantaja ja natiivisisältöä palveluun tuottava kirjailija voivat hyödyntää.

Dialogi voi esimerkiksi olla äänikirjassa sujuvampaa ja elävämpää kuin kirjan sivuilla. Painetussa ja sähköisessä kirjassa kirjailija joutuu kertomaan, kuka sanoi vuorosanan. Äänikirjassa lausujaa ei tarvitse välttämättä mainita lainkaan, kun äänen vaihtumisen kuulee puheesta.

Vaikka palvelulle teoksen pituudesta on hyötyä, kirjaa ei voi rajattomasti venyttää. Arviolta 17–20 minuutin kuuntelemisen jälkeen lukija päättää viimeistään, kuunteleeko kirjan loppuun vai ei. Keinotekoinen pitkittäminen kostautuu, jos käyttäjä lopettaa kuuntelemisen kokonaan.

Myös kirjailijoiden valitseminen on muuttunut. Ennen kustantamot päättivät tuntemattomien käsikirjoitusten perusteella, onko niistä ainesta kirjaksi. Nykyään kustantajat etsivät aktiivisesti kirjoittajia sosiaalisen median palveluissa suosittujen ihmisten keskuudesta.

Edelleen on myös kirjoja, joita ei saa kuin painettuna. Esimerkiksi kuvia tai infografiikkaa sisältävät tietokirjat sopivat parhaiten paperille.

Sarjat menestyvät

Runsauden pulan vuoksi kirjasarjat menestyvät. On helppo tarttua saman sarjan kirjaan kaikkien muiden vaihtoehtojen joukosta, jos ensimmäinen sarjan osista on kiinnostanut. Kirjasarjojen vanhat osat voivat herätä uusimman osan myötä elämään, mutta klassikot tai muut vanhat kirjat eivät juuri nouse pintaan.

Useissa lukupalveluissa on jo tarjolla satojatuhansia kirjoja luettavaksi tai kuunneltavaksi. Palvelut suosittelevat kirjoja käyttäjälle pääosin kahdella tavalla: kuraattorit eli palvelun palkkaamat ihmiset kokoavat eri teemoilla listoja kirjoista, ja algoritmit suosittelevat luettavaa käyttäjän lukuhistorian perusteella.

Kansalaisten näkökulmasta lukuaikapalvelut pirstovat pääsyn kaiken kirjallisuuden äärelle. Jos ihmisellä ei ole varaa kaupalliseen palveluun, sen sisältämiä teoksia ei saa välttämättä ilmaiseksi kirjastosta. Esimerkiksi Otava ei anna äänikirjojaan julkiseen käyttöön.

Ajasta on pulaa

Suuri osa suomalaisista lukee tilastojen perusteella edelleen kirjoja, mutta lukemiseen käytetty aika on lyhentynyt. Sen sijaan kuuntelemiseen käytetty aika on kasvussa.

Lukuaikapalvelut kolminkertaistivat Kirjakauppaliiton mukaan käyttäjämääränsä vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Suomalaisista noin viidennes oli viime vuonna kuunnellut äänikirjaa edellisten neljän viikon aikana. Nousua edellisestä vuodesta oli kuusi prosenttiyksikköä. Sähköistä kirjaa oli lukenut 24 prosenttia, mikä oli myös kuusi prosenttiyksikköä aiempaa enemmän. Painettuja kirjoja oli ostanut vuoden aikana 69 prosenttia. Laskua oli edellisestä vuodesta neljä prosenttiyksikköä.

Suomen kustannusyhdistyksen tilastojen perusteella kirjojen myynti on kasvanut tämän vuoden puoliväliin mennessä ennätykseen. Vuoden toisella neljänneksellä sähköisten julkaisujen myynti ylitti ensi kertaa painettujen kirjojen myynnin.

Kirjastojen tilastojen perusteella kirjojen lainaus kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 70 miljoonasta 76 miljoonaan lainaan. Sähkökirjojen lainaukset pysyivät lähes samoina, vajaassa 1,6 miljoonassa lainassa.