Ugandassa koronapandemian lisäksi vaikuttaa keltakuumevirustauti. Perhe rekisteröityi keltakuumerokotukseen Entebben kaupungissa.

Vanhempien työolot vaikuttavat lasten koulun käyntiin

Vaikka maailman lasten paikka ei ole työpaikalla, vaan koulussa, vanhempien työnteon olot määrittävät myös lasten mahdollisuuksia saada koulutusta.

TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Nicholas Kajoba /Eyevine/ Lehtikuva

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin työ lähtee siitä ajatuksesta, että vanhemmille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Siten lasten ei tarvitse tehdä työtä, vaan he pääsevät kouluun ja näin irti köyhyyden kierteestä.

Elämiseen riittävä palkka ei ole maan virallinen minimipalkka. Se lasketaan siten, että työntekijän perhe saa kylliksi ravitsevaa ruokaa, kohtuullisen asumisen, vaatteet, terveydenhoidon ja koulutuksen.

Lisäksi perheelle pitäisi jäädä säästöön hieman esimerkiksi globaalin pandemian aiheuttaman työttömyyden varalta.

Lapsityö laskussa ennen koronaa

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan lapsityö väheni vuosien 2000 ja 2016 välillä 94 miljoonalla lapsella. Nyt miljoonat lapset ovat jälleen vaarassa päätyä työhön koronapandemian vuoksi.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch tutki lapsityötä Ghanassa, Nepalissa ja Ugandassa. Tutkijat haastattelivat lapsia, jotka kertoivat, että pandemia ja siihen liittyvät yhteiskunnan sulkutoimet ovat vaikuttaneet kielteisesti perheen tuloihin.

Moni lapsi on siksi joutunut tulemaan työmarkkinoille ensimmäistä kertaa auttaakseen perhettään. Jotkut sanoivat päättäneensä työskennellä, sillä perheellä ei ollut tarpeeksi ruokaa. Toiset jatkoivat työtä jopa sen jälkeen, kun perheen tilanne helpotti.

Koulunkäynti välillä mahdotonta

Myös koulujen sulkeminen on vaikuttanut lapsityövoiman lisääntymiseen maailmanlaajuisesti. Suurin osa lapsista ei pystynyt osallistumaan etäopetukseen tai opetusta on ollut saatavilla rajoitetusti. Moni lapsi on myös riippuvainen koulun tarjoamasta ilmaisesta ruuasta.

Vanhemman sairaus, vammautuminen tai kuolema on ollut myös isona syynä lapsityövoiman kasvuun. Sadat tuhannet lapset ovat menettäneet vanhempansa koronapandemian vuoksi, ja heistä on tullut siksi perheen ensisijaisia palkansaajia.

Vanhempien turvattomat työolot vaikuttavat lapsiin niin, että jos vanhempi sairastuu tai vammautuu, lapsen on usein kannettava huolta perheen toimeentulosta. Monessa maassa sosiaaliturva on heikkoa tai sitä ei ole ollenkaan. Niinpä on ensiarvoisen tärkeää, että työolot ovat turvalliset ja palkka sellaista, että sillä voidaan elättää myös omaa perhettä.

Työolot kuntoon

Ammattiliitot pitävät huolta siitä, että töitä tehdään turvallisissa oloissa. Pandemian aikana ammattiliitot ovat vaatineet työnantajia tarjoamaan suojavälineitä – maskeja, käsidesiä ja hansikkaita – niin, että työntekijät ovat voineet suojautua koronalta.

Myös työehtosopimuksilla voidaan pitää huolta siitä, että perhe saa korvauksia, jos vanhempi vammautuu tai pahimmassa tapauksessa kuolee.

SASKin tukemat globaalin etelän ammattiliitot ovat neuvotelleet mittavia parannuksia: esimerkiksi Mosambikin kotiapulaiset ovat voineet rekisteröityä sosiaaliturvan piiriin. He ovat saaneet yhden vapaapäivän viikossa ja tekevät siis kuuden päivän työviikkoa entisen seitsemän päivän sijaan. Liiton avulla on myös neuvoteltu korotuksia minimipalkkoihin.

Kolumbiassa vaarallisella vartiointialalla neuvoteltiin G4S-yrityksen sisällä työehtosopimus, joka takaa perheelle korvauksia muun muassa kuolemantapauksissa.

Monen työntekijäryhmän kohdalla tärkeää on myös tieto omista oikeuksista. Tieto oikeuksista on vähäistä, ja monet pelkäävät menettävänsä työnsä, jos he valittavat oloistaan. Ammattiliitto kouluttaa ja tiedottaa heitä oikeuksistaan.

Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.