Tampereen Sulkavuoreen on helppo suunnistaa: maamerkkinä toimii 60 metriä korkea poistoilmapiippu; piipun laki suhteessa merenpintaan on Näsinneulaa korkeammalla. Sisähalkaisijaltaan se on yli neljä metriä.

Kallion laella on useita työmaakoppeja, autoja vieri vieressä ja isoja vesilätäkköjä. Nyt on aika pukea täysi työmaavarustus eli varrelliset turvasaappaat, huomioliivit ja päähän kypärä. Kohta sukelletaan Sulkavuoren kallion sisään, uuden keskuspuhdistamon rakennustyömaalle.

Kuraisen työmaa-auton kuljettajana on Henri Luhtala, louhintapuolen valvoja suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisesta. Hän ajaa tottuneesti kiemuraisessa luolastossa.

Tampereen Seudun keskuspuhdistamohankkeen projektipäällikkö Marko Männynsalo tunnustaa kadottavansa suuntavaistonsa heti ensimmäisessä mutkassa. Samoin käy maallikolle, jota jo hämäryys hämää.

Useasta puhdistamosta yksi iso

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy perustettiin vuonna 2015 hoitamaan hanketta, ja Sulkavuoren uusi keskuspuhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2025. Keskuspuhdistamohanke sisältää Sulkavuoren keskuspuhdistamon ja siirtoviemärit eli paine- ja viettoviemärit, pumppaamot sekä viemäritunnelit.

Varsinaiset louhintatyöt Sulkavuoressa tehtiin kesän loppuun mennessä, ja rakennustekniset työt jatkuvat vuoden loppuun. Tällä hetkellä tehdään pääasiassa betonitöitä, ja rakennusurakat alkavat vuoden vaihteessa. Männynsalo arvioi, että vuosi 2024 on kaikista kiireisin. Määrällisesti eniten työntekijöitä on vuosina 2023–24.

Projektipäällikön mukaan kaikkineen hankkeessa on lähes 30 urakkaa. Keskuspuhdistamolla työskentelee kymmenkunta henkeä. Lisäksi mukana on esimerkiksi suunnittelijoita, rakennuttaja- ja hankintakonsultteja sekä urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään.

– Olen erittäin tyytyväinen, että aikanaan seutukunnat päättivät, että hankkeen vetäminen annetaan projektiorganisaatiolle, Männynsalo sanoo.

– Asiantuntijaorganisaationa meillä on kaikki edellytykset viedä hanke kunnialla läpi.

Valoja pimeyden keskellä

Luolaston seiniä pitkin valuu vesi, ja tilassa kaikuu. Kallion uumenissa työskentelee satakunta työmiestä. Hämärässä tilassa on muutamia työkohteita, joissa näkee yksittäisiä työntekijöitä. Heidät erottaa, sillä kaikilla on heijastinliivien ohella -housut ja otsalamput.

Työkoneet ja harvakseltaan olevat spottivalot valaisevat osaa tiloista; näkymä on kuin näyttämöllä.

– Nyt on jo vähän valoisampaa, kun betonityöt ovat alkaneet. Louhintatöiden aikana valoa tuli ainoastaan työkoneista, Männynsalo kertoo.

Luolaston syvin kohta maanpinnan alapuolella on 70 metriä. Hallit ovat 22 metriä korkeat pohjalta kattoon, ja linjastot ovat yli 200 metriä pitkiä.

Yksi ensimmäisistä työntekijöistä

Vuonna 2016 Marko Männynsalo aloitti keskuspuhdistamohankkeessa. Keskuspuhdistamohanke koostuu kahdesta osasta: Sulkavuoren puhdistamosta ja siirtoviemäreistä.

– Siirtoviemärilinjat ja siirtopumppaamo ovat olleet minun heiniäni. Tietysti olen vähän sotkeutunut Sulkavuorenkin päähän.

Vuoteen 2018 saakka konsultit suunnittelivat, minkä jälkeen rakentaminen lähti liikkeelle. Männynsalon työpäivät kuluvat tilaajatehtävissä, joita ovat muun muassa rakennuttamistehtävät ja kilpailutusten läpivienti. Tehtävät ovat painottuneet toistaiseksi siirtoviemäreihin; kun pumppaamourakat alkavat, jatkossa enemmän niihin.

Siirtolinjat on jaettu yhdeksään eri urakkaan. Niiden kautta jätevesi johdetaan Sulkavuoreen vanhoilta puhdistamoilta, kuten esimerkiksi Viinikanlahdelta. Siirtoviemäreitä rakennetaan yhteensä 12,5 kilometrin matkalle.

Lähellä asutusta, mutta piilossa

Sulkavuori sijaitsee Koivistonkylän asuinalueen vieressä, ja alussa asukkaat suhtautuivat hankkeeseen epäilevästi. Esimerkiksi louhinnan aikana sieltä lähti 120 000 rekkakuormallista kiveä, ja asukkaat pelkäsivät, että kuljetukset pyörivät heidän kotiteillään.

Männynsalon mukaan logistisesti paikka on hyvä, sillä sieltä on suora yhteys isoille valtaväylille eikä asuinalueiden katuja tarvinnut käyttää kuljetuksiin. Sulkavuoreen ei oikein voi rakentaa muuta, sillä se on kahden moottoritien kainalossa.

– Se on suhteellisen lähellä nykyisiä puhdistamoja, joten jäteveden siirto on toteutettavissa kustannustehokkaasti. Sulkavuoren kallio on hyvälaatuista kiveä, jonka sisään voi rakentaa.

Ennakoiva ja avoin tiedottaminen on saanut vastustuksen heikkenemään.

Ympäristötekniikalla vesihuoltoon

Männynsalosta ei pitänyt tulla insinööriä eikä hänen pitänyt ryhtyä vesihuoltoalalle. Kuitenkin hän päätyi opiskelemaan ympäristötekniikkaa ja suuntautui mittaus- ja analysaattoritekniikan erikoistumisvaihtoehtoon.

– Tein opinnäytetyöni jätevesien online-mittauksista Kaukaan sellutehtaalle. Jätevesien seurantajärjestelmä oli kimmoke vesihuoltoalalle.

Valmistumisen jälkeen hän aloitti yliopisto- opinnot ja samaan aikaan työt nykyisellä alallaan, jolla hän viihtyy hyvin.

– Insinöörikoulutus on ollut työelämän kannalta merkittävämpi tutkinto. Nykyiseen tehtävään vaadittiin korkeampi korkeakoulututkinto, joten maisterikoulutus oli portti siihen, Männynsalo sanoo.

Tällä hetkellä insinöörin mielestä parasta työssä ovat viikottaiset työmaavierailut. Useimmat työpäivät täyttyvät palavereista, joissa valmistellaan tulevia ja käydään läpi meneillään olevia projekteja esimerkiksi rakennuttajakonsulttien, suunnittelijoiden ja eri sidosryhmien kuten Tampereen kaupungin kanssa.