Pieksämäki on monipuolistanut kuvaansa 1980- luvulta lähtien, joskin asukasluku on noista ajoista pudonnut neljänneksellä. Etelä-Savon maakuntahallituksen pieksämäkeläinen puheenjohtaja Arto Sepponen on myös Insinööriliiton jäsen, ja puhuu aktiivisesti yritysten ja koulutuksen puolesta.

Pieksämäellä on nyt Etelä-Savon pienin työttömyysprosentti, mutta koko maakunnan suurin uhka on jo toteutunut: väestön ikärakenne on vinossa ja syntyvyys heikko.

– Se näivettää tulevaisuudessa koko Itä-Suomea. Kaupungin talous on onneksi melko hyvässä kunnossa, Sepponen sanoo.

Ikärakenne heijastuu suoraan tulevaisuutta rakentaviin palveluihin, eli koulutukseen.

– Kaikkea koulutusta pitäisi pystyä suunnittelemaan nykyistä paremmin yritysten kanssa yhteistyössä ja yritysten tarpeisiin.

Koulutuksesta kuultiin syksyllä huono uutinen, kun Diakonia-ammattikorkeakoulu kertoi lopettavansa Pieksämäen kampuksensa. Kaupungin elinkeinojohtaja Markus Vesteristä huolettaa, onko tulevaisuudessa varmasti tarjolla koulutusta, jota kipeästi kaivattaisiin.

– Sote-alalle tarvitaan korkeakoulutettua väkeä itäiseen Suomeen. Tuntuu erikoiselta, että samaan aikaan ollaan pienentämässä koulutusta, Vesterinen sanoo.

Pieni suuri rautatieteknologian keskus

Ensimmäisenä Pieksämäestä tulee monelle mieleen rautatie. Mielikuva ei ole edelleenkään väärä, mutta rautatiekaupunki on viime vuosikymmeninä muuttanut muotoaan rajusti.

Pieksämäeltä on lähtenyt esimerkiksi kauko-ohjauskeskus ja konduktöörien asemapaikka. Rautatietyöläisten kaupungista on tullut rautatieteknologian keskus, jossa toimii useita alan yrityksiä. Yksi niistä on Pieksämäellä 2005 perustettu Proxion, joka on kasvanut rautatiealan suunnittelubisneksessä pienestä haastajasta merkittäväksi tekijäksi.

– Koko ala on muuttunut voimakkaasti, sanoo toimitusjohtaja Timo Savolainen.

– Kun aloitimme, oli vain Ratahallintokeskuksen, Liikenneviraston ja VR:n kolminaisuus. Virkamiesvetoinen maailma on purettu, alalle on tullut toimijoita ja se on ollut veronmaksajien etu.

Proxionilla on seitsemän toimpistettä, ja Pieksämäellä tehdään eniten turvalaitesuunnittelua. Savolainen sanoo, että yrityksen nykyisessä paikkajoustavassa kulttuurissa on itse asiassa vaikea kertoa, missä mitäkin tehdään.

– Meille on oikeastaan sama, missä osaaja asuu tai työskentelee. Työntekijä voi olla vaikka Kuhmon Ypykässä tai Espanjassa.

Pieksämäelle kävi hyvä tuuri myös VR:n keskittäessä konepajatoimintojaan. Sen myötä VR FleetCare on satsannut Pieksämäkeen lisää. Viimeksi tänä syksynä se laajensi tilojaan ottamalla käyttöön Naarajärvellä vapautuneen teollisuushallin. Konepajan tiloissa on tänä vuonna nähty saneerattavana VR:n kaluston lisäksi Helsingin metrojunia ja norjalaisia makuuvaunuja.

Vaatimattomuuteen ei olisi syytä

Pieksämäellä käytiin poliittinen kädenvääntö siitä, lähteekö kaupunki mukaan itäradan rahoittamiseen. Lopulta myönteinen päätös syntyi yhden äänen enemmistöllä. Arto Sepponen pitää logistiikkaa koko alueen menestyksen ytimenä.

Hän laittaisi paukkuja EU:n uudelle rakennerahastokaudelle, jonka aikana Pieksämäen kannattaa tehdä kaupunkina yritysten kanssa nykyistä kunnianhimoisempia hankkeita. Itä-Suomea vaivaavasta vaatimattomuudesta pitää myös pyrkiä eroon.

– Elinkeinoministeri Mika Lintilä kävi Pieksämäellä ja hämmästyi, miten hienoja yrityksiä täällä on. Pidämme liikaa osaamistamme vakan alla, Sepponen sanoo.

Valtakunnallisesti tunnettuja pieksämäkeläisiä yrityksiä ovat esimerkiksi Franke, jonka valmistamia pesualtaita on monissa kodeissa. Pitkäaikainen leipomoyritys Moilas Oy on saanut markkinoilta jalansijaa gluteenittomilla tuotteillaan. Moni rakennus on tehty pieksämäkeläisen Lipa-Betonin elementeistä.

Yrityskenttä on Sepposen mukaan osoittanut dynaamisuutensa vaikeina aikoina.

– Lopettamisia ei juurikaan ole ollut, eivätkä pieksämäkeläiset yritykset ole lomauttaneet.

Takavuosina käyty keskustelu liitoksesta Varkauden kaupungin kanssa ei ole enää ajankohtainen. Pieksämäki pärjää itsenäisenä. Kuntien hoidettavaksi siirtyvät työttömyyspalvelut voi Sepposen mielestä kuitenkin jatkossa toteuttaa yhdessä Varkauden kanssa.

Seuraavaksi toiveissa tuulivoimapuisto

Työpaikkoja on tarjolla eniten teknologiateollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Pieksämäelle haetaan esimerkiksi insinöörejä, tuotantopäälliköitä ja suunnittelijoita.

Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterinenkin iloitsee siitä, että kaupungin yrityselämällä menee hyvin.

– Parhaillaan on menossa useita laajentumishankkeita, ja myös työttömyys on laskenut alhaiselle tasolle. Täällä on töitä osaajille myös alueen ulkopuolelta.

Seuraava isompi hanke on tuulivoimapuisto, joka on nyt edennyt rakennusluvan hakuun. Rakentaminen käynnistynee vuonna 2023, ja se tuo rakennusvaiheessa ison piristyksen seudulle.

Pieksämäen kaupunki on itse siitä moderni, että sillä ei ole enää kaupungintaloa. Kun huonokuntoiseksi käyneestä 1970-luvun hallintorakennuksesta luovuttiin, palvelut sijoitettiin useampaan paikkaan.

– Ajatus kaupungintalosta on vähän vanhahtava. Kaupungin toiminnot voivat hyvin olla muuallakin, Vesterinen sanoo.

Vuoden päästä Pieksämäki muiden kuntien tavoin luovuttaa soten ja pelastustoimen uudelle hyvinvointialueelle. Vesterinen arvioi, että omilla elinvoimaponnistuksilla on sen jälkeen entistäkin tärkeämpi rooli.