tutkittua

Insinööriopinnot viivästyvät

monista syistä

Insinööriopiskelijat keskeyttävät opintonsa keskimäärin useammin kuin muut ammattikorkeakouluopiskelijat.

Merkittävä osa insinööriopiskelijoista siirtyy jossain vaiheessa opintojaan opiskelemaan toista tutkintoa tai lopettaa opiskelun kokonaan. Myös opintojen venyminen yli tavoiteajan on tyypillistä: vain joka neljäs opiskelija suorittaa tutkinnon neljässä vuodessa.

Kyse on merkittävästä ongelmasta, koska tekniikan alan osuus ammattikorkeakoulutuksesta on suuri − ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla on enemmän opiskelijoita.

Insinööriliitto halusi yhdessä kuuden muun järjestön kanssa selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat opintojen viivästymiseen tai jopa keskeytymiseen. Tutkimus koostui tekniikan alan opiskelijoille suunnatusta kyselystä, ammattikorkeakoulujen henkilökunnan ja insinööriopintonsa keskeyttäneiden haastatteluista.

moni arvioi valmistuvansa ajallaan

Kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta insinööriopiskelijoista arvioi valmistuvansa tavoiteajassa. Nuorimmat vastaajat arvioivat muita useammin valmistuvansa ajoissa, mutta epävarmuus kasvoi kolmannen opiskeluvuoden jälkeen.

Yli 70 prosenttia ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista ajattelee valmistuvansa tavoiteajassa; neljännen vuoden opiskelijoista näin ajatteli enää puolet.

Syitä opintojen viivästymiseen on monia. Alle 25-vuotiaat raportoivat motivaatio-ongelmia muita enemmän; toisaalta yli 30-vuotiailla motivaatio- ongelmia oli vain harvoin. Yli 30-vuotiailla opintoja haastoivat eniten työn ja opiskelun yhteensovittaminen.

Opintojen ohella yli 30 tuntia viikossa työskentelevillä korostuvat eniten opinnäytetyöhön liittyvät ongelmat.

Matematiikan taidot olennaisia

Yli 40 prosenttia opiskelijoista koki opinnot ainakin ajoittain liian vaativiksi, naiset miehiä useammin. Matematiikan osaamisensa hyväksi arvioivat opiskelijat suoriutuvat opinnoistaan paremmin kuin taitonsa heikommiksi arvioivat.

Pohjakoulutuksella ei sen sijaan ollut tämän tutkimuksen perusteella erityistä vaikutusta opinnoissa etenemiseen. Tutkimusta varten haastatellut opettajat kokivat kuitenkin, että opintojen alussa ammattikoulusta tulleilla oli enemmän haasteita itsenäisen opiskelutavan haltuunotossa. Koulutustaustan merkitys vähenee kuitenkin opintojen edetessä.

Monet opiskelijat pitivät osaa kursseista liian työläinä ja vaativina. Kokemukset haasteista vaihtelivat iän ja elämäntilanteen mukaan. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat pitivät yksittäisiä kursseja liian haastavina muita useammin.

Matematiikan taitonsa erinomaiseksi arvioineet taas pitivät kursseja liian vaativina vain harvoin.

Opetuksessa parannettavaa

Osa opiskelijoista arveli opintojensa viivästyvän tai oli jopa harkinnut keskeyttämistä opetuksen heikon tason takia. Opetuksen heikon tason koettiin johtuvan monista eri syistä.

Opettajien pedagogisissa taidoissa koettiin olevan eroja, ja siirtyminen etäopetukseen oli suuri muutos opetuksessa.

Opetuksen laatuun voivat vaikuttaa myös opetuksen aliresursointi sekä opettajien työtaakka. Ammattikorkeakoulujen henkilökunnan haastatteluissa esiin nousi opiskelijoiden osaamistason heikentyminen, joka vaatii opettajilta enemmän työtä, jotta opetussuunnitelmassa voidaan pysyä.

Realistista käsitystä opintoihin

Jotta opinnot etenevät parhaalla mahdollisella tavalla, aloittavilla opiskelijoilla pitää olla realistinen käsitys opintojen sisällöistä ja vaikeustasosta.

Joka neljäs opiskelija nimittäin koki, etteivät opinnot olleet vastanneet odotuksia.

Parhaiten odotukset ovat täyttyneet heillä, jotka olivat päässeet opiskelemaan ensisijaisesti haluamaansa tutkinto-ohjelmaan. Vastuu realistisista käsityksistä on niin ammattikorkeakouluilla itsellään kuin opinto- ohjaajilla ja muilla opintoihin ohjaavilla tahoillakin.

Opintojen viivästymisen tai keskeyttämisen todennäköisyys on suurempi opiskelijoilla, jotka eivät tulleet valituiksi ensisijaiseen tutkinto-ohjelmaansa tai opinnot eivät muuten vastanneet odotuksia.

Vaikeudet opinnoissa olivat tavallisimpia opiskelun alussa. Ne usein kasautuvat opintojen edetessä, mistä syystä niissä on autettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

oma taso lähtökohtana

Monissa ammattikorkeakouluissa haasteet matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa on tunnistettu, ja opinnoissa on pyritty ottamaan huomioon kunkin opiskelijan lähtötaso. Opiskelijoiden mielestä asiassa on kuitenkin vielä parannettavaa. Opetuksen laadun parantamisessa pitää keskittyä moneen eri tekijään: nykyistä paremmasta organisoinnista järjestelmätason haasteisiin.

Opiskelijoiden osaamisen lähtötaso ja valtakunnallinen ammattikorkeakoulutuksen resursointi on kumpikin huomioitava.

Tutkimuksen tausta

Toimeksiantajina tuoreessa Miksi opinnot viivästyvät ja keskeytyvät? -tutkimuksessa toimivat Insinööriliitto IL ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus.

Lue lisää: ilry.fi/lapaisytutkimus