Janne Nummelin osallistuu DB Schenkerin kaluston hankintaan ja vastaa  sen huollosta.
Janne Nummelin osallistuu DB Schenkerin kaluston hankintaan ja vastaa sen huollosta.

Tonneja takana, rautaa alla

Kalustopäällikkö Janne Nummelinin mukaan raskas liikenne on muuttunut. Autot kulkevat entistä ympäristöystävällisemmin ja ajoneuvoyhdistelmien pituus on kasvanut.

Esitämme DB Schenkerin kalustopäällikkö Janne Nummelinille kaksi satunnaista numeroa väliltä 1–150: numerot 34 ja 78.

– Auto järjestysnumerolla 34 on FH Volvo, vuosimallia 2019 ja siinä on kiinteä, kylmäkuljetuksiin tarkoitettu FRC-kuormatila, hän vastaa.

– Numero 78 on Man-merkkinen, perälaudalla varusteltu tasonostoauto, vuosimallia 2018. Kumpikin näistä on Joensuun toimipisteessämme.

Nummelin on selvinnyt pistokokeestaan kirkkaasti läpi. Uskomme, että tulos olisi sama, jos herättäisimme hänet aamuneljältä sikeästä unesta.

– Vuosikausia olen näiden kanssa pelannut. Olen osallistunut muun muassa autojen hankintaan. Lisäksi tehtäviini kuuluu huolloista ja korjauksista huolehtiminen.

Nummelinin repertuaarissa on myös 500 vaihtokuormatilaa – maallikko kuvaisi niitä konteiksi – sekä noin 700 kotimaan liikenteen perävaunua ja noin 1 300 Suomeen rekisteröityä ulkomaan liikenteen traileria.

– Niiden kaikkien yksityiskohtia en muista, hän naurahtaa.

Rekkamiesromantiikka on kuollut

Nummelin valmistui vuonna 1991 logistiikkainsinööriksi Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta. Lama- aikana työuran ensimmäiset neljä vuotta kuluivat yhdistelmäajoneuvon ratissa.

Sitten Nummelin siirtyi ajojärjestelijäksi Poriin Transport Oy:lle, mistä tie vei pian samoihin töihin Turkuun Kiitolinja-brändin alaiseen yhtiöön, nykyisen Schenker Oy:n edeltäjään. Runsas vuosikymmen sitten hän vaihtoi tuotannon puolelta kalustopäällikön tehtäviin.

DB Schenkerin Liedon logistiikkakeskuksessa, jossa isoja ajoneuvoyhdistelmiä tulee ja menee. Henkilöautoilijankin mielessä alkaa soida Rekkamies-biisi, jossa ollaan viikkoja tiellä ja puhutaan myös vapaudesta.

– Rekkamiesromantiikka on paljolti kuollut. Tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu eli hoitaa kuljetukset tiukkojen aikataulujen puitteissa.

Nykyajan rekkamiehet haluavat illaksi kotiin perheen ja harrastusten luo.

– Alalla on työvoimapula, ja kuljettajia kaivattaisiin kovasti lisää. Euroopassa tilanne vain pahenee.

Raskaalla liikenteellä kasvua

Nummelinilla on perspektiiviä tarkastella laajemminkin alan muutoksia. Näistä keskeisin on ajoneuvoyhdistelmien pituuden kasvu.

– Minun aikanani maksimipituutta on lisätty jo pariin kertaan. Ensiksi 25,25:een ja viime vuonna 34,5 metriin.

Hän innostuu piirtämään kokoushuoneen taululle kuvia, millä eri tavoilla autoja ja perävaunuja voidaan yhdistellä.

– Kun pituus on kasvanut, huomiota on pitänyt kiinnittää myös kääntyvyyteen. Apua tarjoavat ohjautuvat akselit ja keventyvät akselit.

Nummelin kertoo alastaan innoissaan, suorastaan intohimoisesti.

– Jo pikkupoikana haaveilin, että minusta tulee isona rekkakuski. Suurissa ajoneuvoissa on jotain niin kiehtovaa.

Ympäristön säästöä

Raskaassa liikenteessä myös ympäristöasiat korostuvat entistä enemmän.

– Autot kuluttavat vähemmän ja polttoaineet palavat puhtaammin. Auton huolto- ja öljynvaihtoväli voi olla nykyään jopa 150 000 kilometriä, kun se oli ennen vain 10 000–20 000.

Polttoaineen kulutusta ovat vähentäneet osaltaan esimerkiksi adaptiiviset ja topografiset vakionopeuden säätimet. Niiden toimintaperiaatteeseen perehtyminen selvittää, miksi rekat tuntuvat välillä jarruttelevan liikenteessä.

– Auto voi vaikka mäessä hiljentää vauhtia selvästi siinä vaiheessa, kun nopeus riittää huipulle pääsyyn. Nopeuden laskemisella ja rullaamisella saavutetaan suuria säästöjä.

Mitä vähemmän polttoainetta kuluu, sen parempi sekä ympäristön että logistiikkayrityksen kukkaron kannalta.

Sähkö on tulossa

DB Schenkerin pihalle on saapunut juuri jakelukierrokseltaan toinen yhtiön kahdesta pienestä sähköisestä kuorma-autosta.

– Kokemuksemme ovat olleet hyviä. Mutta auton toimintasäde on toki rajallinen, yhdellä latauksella noin 80–100 kilometriä, Nummelin sanoo.

Raskaamman liikenteen sähköistymistaä jarruttavat vielä vaadittavien akkujen koko ja paino sekä osaltaan myös pikalatauspisteiden vähäisyys ja suomalaiset olot. Meillä sähköä kuluu paljon myös auton lämmittämiseen.

– Tulevaisuudessa apua tarjoavat vetyautot, jotka valmistavat sähköä polttokennojen avulla.

Nummelin arvioi, että ensimmäiset raskaat ajoneuvoyhdistelmät kulkevat sähköllä viiden vuoden sisällä.

– En ole varma, sähköistyvätkö pisimmät ja painavimmat ajoneuvoyhdistelmät koskaan. Pääasia on, että kuljetukset sujuvat mahdollisimman vähäpäästöisesti.