Palkka-avoimuuden lisäämistä selvittäneen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tuoreessa raportissa esitetään, että tasa-arvolaissa lisättäisiin henkilöstön, henkilöstön edustajien ja palkkasyrjintää epäilevien työntekijöiden oikeuksia saada tietoja palkoista.

Akavan mielestä palkka-avoimuutta pitää lisätä lainsäädännöllä, jotta erityisesti palkkasyrjinnän ja perusteettomien palkkaerojen vähentämiseksi ja poistamiseksi on käytettävissä tehokkaammat keinot.

– Sukupuolten väliset palkkaerot, palkkasyrjintä ja perusteettomat palkkaerot ovat sitkeä ongelma työmarkkinoilla, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Hänen mielestään palkka-avoimuutta kasvattamalla on mahdollista vähentää palkkasyrjintää ja perusteettomia palkkaeroja nykyistä tehokkaammin. Siten voidaan myös kartuttaa palkkatietämystä.

– Palkoista pitää puhua rohkeasti ja avoimemmin. Näin voidaan lisätä oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja edistää paikallista sopimista palkoista käytännössä, Murto jatkaa.

Työryhmän ehdotusten tavoitteena on parantaa henkilöstön palkkatietämystä ja tiedonsaantia työpaikan tasa-arvosuunnitelmasta sekä vahvistaa henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia palkoista. Lisäksi tavoitteena on parantaa palkkasyrjintää epäilevien yksittäisten työntekijöiden oikeussuojaa.

Vuosiselvitys palkkausperusteista

Akava pitää esitystä parannuksena sääntelyyn ja muutosesityksiä pääosin kannatettavina.

– Kannatamme erityisesti, että syrjintää epäilevän työntekijän oikeus- suojaa vahvistetaan ja laaditaan henkilöstölle vuosittain selvitys palkkausjärjestelmästä ja palkkauksen määräytymisen perusteista, sanoo tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko Akavasta.

Hän näkee myönteisenä, että tasa-arvosuunnitelman pitää esityksen mukaan olla jatkossa helpommin henkilöstön saatavissa.

Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus pitää laatia työpaikoissa, joissa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

– Henkilöstömäärää koskeva raja valitettavasti jättää merkittävän osan työpaikkoja tasa-arvosuunnitelma- ja palkkakartoitusvelvoitteen ulkopuolelle, Savinko pahoittelee.

Palkkakartoitus voidaan sopia paikallisesti tehtäväksi vain joka kolmas vuosi.

– Palkka-avoimuus ja palkkaan vaikuttavien tekijöiden läpinäkyvyys edistävät sitä, että ilmapiiri koetaan oikeudenmukaiseksi työpaikalla.

Palkkavertailun on oltava kattavaa

Esityksen mukaan henkilöstön edustajilla on oltava oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja, jotta palkkavertailun kattavuus voidaan varmistaa tai selvittää palkkaerojen syitä.

– Pidämme tärkeänä, että henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus koskee hänen edustamaansa henkilöstöryhmää ja henkilöstön edustajilla on oikeus edustamiensa työntekijöiden palkkatietoihin palkkakartoitusprosessin ulkopuolellakin ja siitä riippumatta, Savinko korostaa.

Palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä pitää olla oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten työnantajalta toisen työntekijän palkkatietoja siten, että hänellä on salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.

– Tämä parantaa palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeussuojaa ja parantaisi mahdollisuuksia selvittää palkkasyrjintäepäilyjä työpaikalla, Savinko sanoo.

– Palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännön avulla on askel kohti avoimempaa, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa työelämää.

Insinöörinaisen ansio aina pienempi

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksissa on jo vuosikymmeniä näkynyt palkkatasa-arvon puute. Vastavalmistuneet insinöörinaiset ja -miehet ansaitsevat suunnilleen saman verran. Palkkaerot kasvavat työuran edetessä.

Insinööriliiton työmarkkinatutkija Varpu Multisillan mukaan erot johtuvat ennen kaikkea kahdesta seikasta. Ensinnäkin miehet sijoittuvat useammin keski- tai ylimpään johtoon, kun taas naiset työskentelevät useammin asiantuntijatehtävissä.

Toiseksi samankaltaisissa tehtävissä työskentelevät naiset ansaitsevat 95 prosenttia miesten ansiotasosta, kun työtehtävään ja työsuhteeseen liittyvät tekijät on otettu huomioon.

Asematasosta riippumatta naiset ansaitsevat aina vähemmän.

– Miten saada naisia hakeutumaan enemmän johtotehtäviin ja miten saada samasta työstä sama palkka, Multisilta pohtii.

Kumpaakin tekijää on hoidettava yhteiskunnallisella tasolla: palkkaeroasiaa ei voida jättää yksittäisten ihmisten varaan.

Aiheesta lisää ensi vuoden ensimmäisessä, helmikuussa ilmestyvässä Insinööri-lehdessä.