Kati Komulainen kertoo, että Vaasassa läpäisyprosentti on maan keskiarvoa korkeampi.
Kati Komulainen kertoo, että Vaasassa läpäisyprosentti on maan keskiarvoa korkeampi.

Vaasan ammattikorkeakoulun

uusi luotsaaja

VAMKin opiskelijat ja henkilökunta muodostavat yhteisön, jossa tehdään töitä yhteisen hyvän eteen. Yhdelle kampukselle keskittynyt toiminta luo yhteisöllisyyttä, joka on ammattikorkeakoululle voimavara.

Viime huhtikuusta lähtien Kati Komulainen on ollut Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on terveystieteilijä, jolla on kokemusta eri tehtävistä ammattikorkeakoulu Laureassa 15 vuoden ajalta.

Paikkakuntana Vaasa ei ole tuttu hänelle aiemmilta vuosilta, mutta hänet on otettu vastaan lämpimästi niin korkeakoulumaailmassa, yrityselämässä kuin kaupungissakin.

– Täällä harvoin sanotaan ei. Täällä aletaan pohtia, voiko asialle tehdä jotain ja mitä voi tehdä, rehtori kehuu vaasalaisten ketteryyttä ja kokeilevuutta.

Asia on tullut esille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kaupungin pieni koko eli 67 000 asukasta vaikuttaa ketteryyteen, kun Komulainen vertaa aiempaan työpaikkaansa pääkaupunkiseudulla.

VAMK tarjoaa koulutusta kolmella eri alalla: tekniikassa, liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan puolella on eniten opiskelijoita. Komulaisen mielestä ammattikorkeakoulun tärkein tehtävä on tuottaa osaajia alueen elinkeinoelämälle.

– Meiltä valmistuneille insinööreille viisi suurinta työllistäjää ovat ABB, Wärtsilä, Danfoss, VEO ja Hitachi ABB Power Grids. Yritykset ovat sekä Suomen että maailman mittakaavassa upeita työnantajia.

Insinööriyrityksillä vientikauppaa

Valmistuneille insinööreille työnäkymät näyttävät Komulaisen mielestä erittäin hyviltä. Teollisuusyritysten lisäksi Vaasan alueen kestävään kehitykseen liittyvät yritykset tarjoavat työtä.

– Energiaklusterin 160 yritystä tekee viiden miljardin arvosta vientiä vuosittain, Komulainen kertoo.

VAMKin opiskelijat ovat kotoisin ympäri Suomea, ja 12 prosenttia heistä on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Syyskuun laskennan mukaan he ovat 44:stä eri maasta.

Opiskelijat voivat ottaa opintoja Vaasan yliopiston ja ruotsikielisen ammattikorkeakoulun Novian opintotarjonnasta. Komulaisen mukaan vaihtoehtoja käytetään, mutta hän soisi niitä käytettävän vielä enemmän.

– Opiskelijalta vaatii oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta rakentaa omaa opiskelusuunnitelmaansa.

Vaasassa tavoiteaika onnistuu

Insinööriliitto julkaisi marraskuussa selvityksen, jonka mukaan ammattikorkeakouluissa tekniikan alan opintojen läpäisyaste on heikko. Opintonsa aloittaneista insinööriopiskelijoista vain joka neljäs valmistuu ajallaan. Ylipäätään insinööriopis- kelijoista nykyisin vain hieman yli 60 prosenttia suorittaa insinööritutkinnon. Kymmenen prosenttia keskeyttää opintonsa vuosittain.

Vaasassa samanlaista ongelmaa ei ole. Komulainen kertoo, että VAMKissa on äärimmäisen suuret läpäisyprosentit verrattuna muuhun Suomeen.

– Kun tulin Uudeltamaalta, hämmästelin kovasti. Olen pyrkinyt ymmärtämään sitä, mistä on kyse.

Komulainen löytää kolme selittävää tekijää. Ensimmäinen on VAMKissa käytössä oleva ryhmäohjausmalli: ryhmäohjaajalla on hyvin tiivis suhde ryhmänsä opiskelijoihin.

Ohjaaja pitää ensimmäisenä lukukautena tulokeskustelun jokaiselle opiskelijalle. Sen jälkeen vuosittain käydään kehityskeskustelu ja lopuksi vielä valmistumiskeskustelu. Järjestämällinen malli koskee kaikkia opiskelijoita.

– Jos ryhmäohjaaja huomaa, että jonkun aineen kursseja on jäänyt suorittamatta, hän voi ohjata opiskelijan tuen pariin, rehtori selventää.

Toisena tekijänä on hänen mielestään hyvä oppimisympäristö, joka motivoi opiskelijaa, kun voi tehdä oikeita asioita aidossa ympäristössä.

Kolmanneksi asiaksi Komulainen nostaa ammattikorkeakoulun kumppanit.

– Meillä on 11 vaasalaisen yrityksen kanssa strategiset kumppanuussopimukset. Niiden kanssa teemme muun muassa opetussuunnitelma- ja tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä.

Alueen yritysten kanssa on sovittu myös kesken opintojen työelämään siirtyvien opiskelijoiden valmistumisen tukemisesta. Yrityksillä on erilaisia tapoja kannustaa, esimerkiksi palkkiolla valmistumisen jälkeen tai ennen valmistumista saa pienempää palkkaa kuin valmistuneena insinöörinä.

– Kaikkien toive on, että opiskelijat valmistuvat.

AmK:t tärkeässä roolissa

Kati Komulainen muistuttaa, että viimeisten tutkimusten mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneita tarvitaan yhä enemmän. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on soveltavan, käytännön tekemisen ja tutkimuksen puolella.

– Olemme arjen ratkaisijoita.

Rehtorin arvion mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun profiili tulee nousemaan jo ihan sen takia, että Vaasan alueen korkeakouluklusteri tekee yhä enemmän yhteistyötä. Alueella on kuusi korkeakoulua.

– Seuraavan viiden vuoden aikana VAMK on niin sanotuista pienistä ammattikorkeakouluista yksi parhaiten menestyviä.

VAMKin opiskelijoista valtaosa opiskelee tekniikan alaa.VAMKin opiskelijoista valtaosa opiskelee tekniikan alaa.