Nokian historia on vanha, mutta kaupungin nimi nuori. Paikkakunta oli vuosisatojen ajan osa vanhaa Suur-Pirkkalaa. Vuonna 1922 Pirkkalan pitäjä jakaantui Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaan, joka vuonna 1938 otti nimekseen Nokian.

Nokia on nimenä tunnetumpi paikkakunnan historiaan liittyvistä teollisista tuotteistaan. Kaupungin nimeä kantavat matkapuhelimet, televisiot, autonrenkaat ja kumisaappaat ovat useille tuttuja. Vanhempi polvi muistaa myös Nokian talous- ja wc-paperin.

Kaupunkikehitysjohtaja Mikko Niemisen mukaan Nokialla on teollisuuskaupungin imago. Teollisuus on merkittävä osa kaupungin historiaa, mutta myös nykyisen elinvoiman ja palvelutuotannon perusta.

Kaupunki kasvaa vahvasti

Johtavan elinkeinotoiminnasta vastaavan virkamiehen sanat muuttuvat lihaksi, kun katsoo kaupungin keskustassa ympärilleen. Kaupunkikuva on hurmaava sekoitus vanhaa teollisuusmiljöötä ja vastikään rakennettuja uudisrakennuksia.

– Meillä menee hyvin. Kaupungin kasvu on vahvaa, olemme väestön kasvun suhteen maassa kymmenen parhaan joukossa, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa nokialaiset eivät häpeile kaupungin teollisia juuria. Päinvastoin kaupungin historia ja teollisuuden merkitys työn ja toimeentulon tuojana ymmärretään.

– Luulen, että se on pikemminkin ylpeydenaihe kuin historian taakka.

Monipuolinen teollisuuskaupunki

Kuten monet muut kaupungit myös Nokia on syntynyt ja kasvanut tehtaiden ympärille. Vanha Nokianvirran teollisuusalue ja edesmenneen Suomen Gummitehtaan hienot, punatiiliset rakennukset hallitsevat kaupunkikuvaa.

Suomen Gummitehtaasta kuoriutui aikanaan kolme kumiteollisuusalan yritystä. Kumisaappaita kaupungissa ei enää tehdä, mutta Nokian Renkaat jatkaa alan perinteitä kaupungissa.

Nokia on ollut myös vahva tekstiiliteollisuuspaikkakunta. 1920-luvulla perustettu Nanso, alkuperäiseltä nimeltään Nokian Tekstiili ja Värjäys Oy, tarjosi vuosikymmenten ajan töitä etenkin alueen naisille. Tuotanto on hiipunut, Nanson nimi elää Nokialla enää lähinnä parin myymälän seinässä.

Nokia on myös paperiteollisuuspaikkakunta. Nokian Paperi on lukuisten yrityskauppojen jälkeen päätynyt ruotsalaiselle Essity-yhtiölle, mutta niin vain paperitehdas on ja pysyy keskellä kaupunkia.

Kaunista ja rumaa

Nokiaa voidaan pitää myös suomalaisen elektroniikkateollisuuden tyyssijana. Maailman suurimmaksi matkapuhelimien valmistajaksi ja maan kansantalouden veturiksi kasvaneen yritys-Nokian juuret ovat Nokianvirran varrella. Fredrik Idestamin vuonna 1865 perustamasta puuhiomosta hioutui 1960-luvulla yksi Suomen suurimmista monialayrityksistä.

Nokia-yhtiön historia on näkyvästi esillä Tehdassaarella, keskellä kaupunkia. Saarella on muun muassa yhtiön vanha pääkonttori, vuonna 1908 valmistunut rakennus tyylikkäine kellotorneineen.

Tehdassaari on vanhoine tehdasrakennuksineen syksyn väreissä kaunis kävellä. Totuuden nimessä on sanottava, että kaupunki osaa näyttää myös rujoutensa. Torin keskeltä katsottuna Nokia muistuttaa erehdyttävästi 1960-luvun rumaa kauppalaa.

Sota synnytti Linnavuoren

Nokian keskustasta on kymmenkunta kilometriä Linnavuoreen, vajaan tuhannen asukkaan taajamaan. Kyläraitti on nopeasti koettu ja katsottu: kauppa, kirjasto, koulu ja muutama kerrostalo, jotka henkivät asuinalueen työläistaustaista historiaa.

Jatkosodan aikana Linnavuorelle rakennettiin moottoritehdas lentokoneteollisuuden tarpeita varten. Maa tarvitsi sotakoneita ja niiden tekijät asuntoja.

Sota loppui, mutta Linnavuori ja moottorien tekijät jäivät. Lähes kahdeksan vuosikymmenen aikana nokialaisessa kylässä on valmistettu dieselmoottoreita traktoreihin, puimureihin, kuorma- ja henkilöautoihin ja vetureihin.

Nykyään moottorien valmistus Linnavuoressa on amerikkalaisten käsissä. Agco Power on maailman johtavia työkoneiden dieselmoottorien valmistajia. Suomalaisen Valtran lisäksi nokialaiset moottorit kelpaavat Massey Fergusoniin ja Fendtiin, jota jotkut pitävät ”traktorien Mersuna”.

Agco Power ei ole Linnavuoren ainoa teollisuusyritys. Sen naapurissa, Linnavuoren uumenissa, toimii Patria Aviation. Se huoltaa Puolustusvoimien lentomoottoreita sekä korjaa ja ylläpitää niitä. Lisäksi yhtiö valmistaa ydinvoimaloiden dieselgeneraattoreita ja kantaverkon varavoimalaitosten kaasuturbiineja.

Rakkaudesta lajiin

Tamperelainen Janne Ojala on työskennellyt Agco Powerilla vuodesta 2004 lähtien. Ojala on yksi tuotekehityksen päälliköistä ja ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö. Hänellä on selkeä vastaus siihen, miksi Suomi ja Nokia ovat vuosikymmenten ajan pysyneet pinnalla moottorien valmistajana.

– Tuotekehitys ja rohkeus. Asian harrastajat, he, joilla on kiinnostusta kehittää moottoreita, ovat Suomessa keskittyneet tänne. He ovat kehitystyössä intohimolla mukana, tekevät tätä niin sanotusti rakkaudesta lajiin, Ojala sanoo.

– Varmasti se on iso tekijä siihen, että Suomi on näin pitkään säilynyt eturivin maana moottorien kehittäjänä.

Ojalan mukaan niin Agco Powerilla kuin sen edeltäjillä on myös ollut rohkeutta ottaa käyttöön ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita.

– Joskus ne ovat tuntuneet etukäteen jopa mahdottomilta, mutta sitkeys ja rohkeus ovat tuoneet uskottavuutta, jota tällaiset alan pienet toimijat ovat tarvinneet pysyäkseen pelissä mukana.

Hyvä paikka olla töissä

Vuodesta 2004 lähtien pirkanmaalaiset moottorivalmistajat ovat tehneet töitä globaalille amerikkalaiselle suuryritykselle Agcolle. Agco Powerilla on kokoonpanotehtaita Suomen lisäksi Kiinassa ja Brasiliassa, mutta suomalainen osaaminen on saanut uudelta omistajalta osansa.

– Vaikka olemme maailmalta katsottuna vähän sivussa, Agco on investoinut tänne paljon. Se on ollut meidän pelastuksemme, ehkä myös Valtran, Ojala pohtii.

– Mutta tulosta täytyy tulla. Yrityksessä seurataan tosi tarkkaan erilaisia lukuja ja käppyröitä ja sen mukaan toimitaan, mihin ne kulloinkin osoittavat. Ketteryys ja kyky uusin innovaatioihin on edelleen meidän vahvuutemme, hän jatkaa.

Ojalan mukaan Agco Power on hyvä paikka olla töissä. Nokian yksikkö vastaa konsernin globaalista moottorisuunnittelusta.

– Olemme ison joukon keskellä. Meillä on hyvä henki ja nuorekas porukka, keski-ikä koko tehtaalla noin 42 vuotta. Suomalaisella moottorituotannolla on maailmalla paikkansa, Ojala sanoo.