Viime kevättalvella Suomi ja muu maailma siirtyivät uuteen aikakauteen, kun koronapandemia pakotti yhteiskunnat uuteen tilanteeseen. Matkustaminen pysähtyi, ja niillä aloilla, joilla se oli mahdollista, siirryttiin etätyöhön.

Useissa työpaikoissa etätyö- ja matkustusohjeita tehtiin kesään asti ja oletettiin, että lomien jälkeen voimme siirtyä takaisin toimistoille. Nyt joulukuussa tiedämme, ettei näin käynyt, vaan jatkamme edelleen etätyösuosituksen alla eikä matkustaminenkaan ole mahdollista kuin hyvin rajoitetusti.

Ennen koronapandemiaa tehty tutkimus on osoittanut, että joustavat käytännöt ovat olleet yleistymässä mobiiliteknologian mahdollistamana. Työn joustavuudella tarkoitetaan työntekijän mahdollisuutta joustaa ja ainakin osittain päättää milloin, missä, kuinka pitkään ja miten yhtäjaksoisesti työskentelee. Esimerkiksi Euroopassa jopa 70–75 prosenttia työntekijöistä voi ottaa tarvittaessa vapaata, vaikuttaa työaikoihinsa tai heillä on käytössään joustavat työn alkamis- tai päättymisajat.

Yleisesti ottaen joustot ovat myönteisiä terveyden, hyvinvoinnin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, vaikkakin uudemmissa tutkimuksissa nämä näkemykset on haastettu.

Joustavuudellakin pitää olla rajat, esimerkiksi työn ja vapaa-ajan erottamiseksi toisistaan, erityisesti vahvasti työhönsä sitoutuneilla työntekijöillä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että työn ja työaikojen joustavuuden yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin riippuvat iästä, sukupuolesta, työn monimutkaisuudesta, työn vaatimuksista sekä työn ulkopuolisista vaatimuksista ja normeista. Ne vaikuttavat myös koronapandemian aikaiseen etätyöhön.

Kuka valvoo työaikaa

Yksi keskustelua aiheuttanut kysymys koronapandemian aikaisessa etätyössä on ollut työaika. Kuka valvoo ja mitä työajalle tapahtuu, kun työtä tehdään kotona tai vaikkapa kesämökillä, jossa erityistä siirtymistä työhön ja työstä pois ei tapahdu työmatkojen muodossa.

Joutuvatko työntekijät venymään poikkeustilanteessa -kysymys nousi esille viime keväänä. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professori Kirsimarja Blomqvistin johtama Fast Expert Teams toteutti heti koronapandemian alussa maaliskuussa kyselyn, joka jaettiin laajasti valtionhallinnon, julkisen sektorin sekä median kautta eri alojen etätyöhön siirtyneille.

Kysely toistettiin toukokuussa, kun etätyötä oli jatkunut noin kaksi kuukautta.

Kyselyssä kysyttiin paitsi laajasti etätyöhön liittyvistä kokemuksista ja toimintatavoista liittyen myös työhön käytettyyn aikaan. Yli 1 000 työntekijää vastasi sekä maalis- että toukokuussa.

Vastaajien työtunnit olivat keskimäärin 38 tuntia viikossa molempina ajankohtina; miehet työskentelivät hieman yli ja naiset hieman alle 38 tuntia viikossa. Sen sijaan molempina ajankohtina viikkotyötunnit olivat korkeammat, jos henkilö ohjasi toisten työskentelyä (yli 39 tuntia viikossa) tai toimi esimiehenä (yli 40 tuntia viikossa).

Tyytyväisyys etätyöhön pysyi kevään aikana varsin tasaisena: 65–70 prosenttia oli samaa tai täysin samaa mieltä kaikkiaan olen tyytyväinen etätyöhön -väittämän kanssa.

Työtunnit olivat myös noin 38 tuntia viikossa, joskin trendi vaikutti siltä, että vähiten ja eniten tyytyväiset etätyöhön työskentelivät alle tuon tuntimäärän ja jokseenkin samaa mieltä olevat yli sen. Vain 14 prosenttia molempiin kyselyihin vastanneista ilmoitti, ettei heidän työtuntejaan seurata mitenkään.

Etätyö ei pidentänyt työpäivää

Alustavasti vaikuttaa siis siltä, ettei koronapandemian mukanaan tuoma etätyö ole suuresti heilauttanut etätöitä tehneiden työntekijöiden työaikoja ainakaan keväällä.

Seurantaa kuitenkin tarvitaan. Fast Expert Teams toteutti lokakuussa kolmannen kyselyn, jossa seurattiin myös työaikoja.

Lisäksi on huomion arvoista, että tämän vuoden alussa voimaan tullut työaikalaki tarjoaa mahdollisuuden joustotyöaikaan ja siten mahdollisuuden työpaikoilla sopia yhteisistä toimintatavoista myös etätyössä.

Toukokuussa julkaistussa Fast Expert Teamsin raportissa nostettiin esiin uusi työaikalaki yhdeksi yhteiskunnan tason toimeksi, jolla koronapandemian vaikutuksia voidaan työelämässä hallita.

■ Lue lisää: bit.ly/3paWSlT