Lapuan lakeuksilla sijaitse- valla Heininevalla on vielä arkinen turvetuotannon tohina, mutta koneet hiljenevät kahden vuoden kuluessa.

Sen jälkeen vaasalaisen EPV Energia -konsernin omistama alue saattaa muuttaa muotoaan, sillä tarkoitus on rakentaa paikalle Suomen suurin aurinkovoimala. 170 hehtaarin alueesta 140 hehtaaria käytetään aurinkopaneelikentäksi.

– Teholtaan voimala vastaisi 20 tuulivoimalaa. Paneeleita on 300–400 tuhatta, jonoon laitettuna 150 kilometriä, EPV Energia Oy:n kehitys- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sami Kuitunen kertoo.

Aurinkovoimalassa entisellä turvesuolla on monta käytännöllistä etua.

– Suot ovat jo olleet teollisessa käytössä, ja niillä on ympäristölupa. Ei tarvitse raivata metsää eikä poistaa kantoja. Ei viedä hiilinieluja, eikä oteta myöskään viljelysmaata käyttöön, Kuitunen luettelee.

Jos paneelien hinnat kehittyvät odotetusti, aurinkovoimalan rakentamiseen voitaisiin alkaa lähivuosina, ja valmista voisi olla vuonna 2025. Monenlaista insinöörityötä tarvitaan, ennen kuin toteutus voi alkaa. Sellaisia ovat infrasuunnittelu, tarkempi sähkötekninen suunnittelu, perustustekniikka ja paneelien valinta.

Vapo myy nyt alueitaan

Vapo on vuodesta 2017 lähtien luopunut aktiivisesti sille tarpeettomista maista. Yli 100 000 hehtaarin maaosuudesta on nyt myyty noin kolmannes.

– Reilu 10 000 hehtaaria myydään ensi vuonnakin. Ennemmin tai myöhemmin maaosuus tulee puolittumaan, maankäytön ja kiinteistöjen päällikkö Antti Ala-Fossi sanoo.

Myynneillä kevennetään yhtiön tasetta ja kohdennetaan rahaa tulevaisuuden liiketoimintoihin. Samalla reagoidaan turpeen energiatuotannon vähenemiseen.

– Se etenee vauhdikkaammin kuin julkisuudessa on ennustettu. Tänä kesänä muihin turpeenkäyttömuotoihin tuotettu turvemäärä on jo ylittänyt energiaturpeen. Tarkoitus on tuottaa turvetta jatkossakin, mutta yhä enemmän muihin käyttömuotoihin.

Turvesuolle valtava tuulipuisto

Vuoteen 2019 asti toiminut Vapon Piipsannevan turvetuotantoalue Haapavedellä oli aikanaan Euroopan suurin. Superlatiivista on myös sen tuleva käyttö, jos maat ostaneen Puhuri Oy:n suunnitelmat toteutuvat täysimääräisinä.

Entiselle turvesuolle ja sen lähialueille naapurikuntiin kohoaa lähes sata tuulivoimalaa, jotka tuottavat sähköä peräti 200 terawattituntia. Se on 2–3 prosenttia Suomen sähkön- kulutuksesta.

– Tämä on ensimmäinen hanke Suomessa ja maailmassa, jota lähdettiin alusta alkaen tekemään 300 metriä korkeilla voimaloilla, toimitusjohtaja Antti Vilkuna sanoo.

Piipsanneva on myös ensimmäinen tuulipuisto, joka on jo alunperin suunniteltu kytkettäväksi 400 kilovoltin siirtoverkkoon. Vilkuna uskoo, että entisille turvetuotantoalueille perustettavia tuulipuistoja syntyy tulevaisuudessa lisää.

– Turvesuot ovat kohtuullisen etäällä asutuksesta, ja maa-alueet ovat yhtenäisiä.

Puhuri on tehnyt yhteistyötä alueen maanviljelijöiden kanssa, ja osalle maa-alasta jätetään kosteikkoja. Alueelle on kaavoituksessa myös pieni ala aurinkosähkön tuotantoon.

Yleisin jatkokäyttö on metsitys

Turvesoita poistuu energiakäytöstä ennenaikaisesti. Väitöskirjan turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä tehnyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntija Kari Laasasenaho sanoo, että normaalisti turve kulutetaan loppuun 20–30 vuodessa, kun turvekerroksen paksuus on pari metriä. Nyt tuotanto jää osin kesken.

– Tämä vaikeuttaa jatkokäyttöä, kun paksuturpeiset alueet ovat haastavia esimerkiksi biomassan kasvatukselle.

Metsitys on silti jatkokäyttömuodoista yleisin. Se on taloudellisesti turvallinen ja hiilinieluna myös ympäristön kannalta hyvä.

Laasasenaho tutki, olisiko takavuosina potentiaalisena pidetyllä ruokohelven kasvatuksella mahdollisuuksia entisillä turvesoilla. Johtopäätös oli, että paikallisesti voi olla, jos lähistöllä on biokaasua käyttävä maatila, jossa ruokohelpi olisi lisäsyötteenä.

Turpeen energiakäyttö vähenee sellaista vauhtia, että siirtymään rakennetut tukijärjestelmät eivät välttämättä pysty vastaamaan muutokseen elinkeinojen näkökulmasta tarpeeksi ripeästi.

– Yrittäjien määrä saattaa laskea niin nopeasti, että meillä on tukirahaa, mutta ei rahankäytön kohteita.