Marraskuussa kokoontunut Insinööriliiton ylin päättävä elin, edustajakokous, teki liiton ja sen jäsenten kannalta tärkeitä päätöksiä. Selkeytimme muun muassa vuoden 2022 loppuun ulottuvaa liiton strategiaa. Se oli tarpeen, koska juuri nyt on hieman vaikea ennustaa tulevien vuosien tilannetta. Ongelmallista olisi pienikin epäselvyys siitä, mitä yhdessä tavoittelemme.

Insinööriliitto haluaa olla kolmen kärjessä Suomen ammattiliitoista niin palveluiden laajuuden kuin niiden laadunkin suhteen myös tulevaisuudessa. Työ sen eteen jatkuu, vaikka käsitykseni mukaan olemme tuossa porukassa jo tällä hetkellä. Huipulla on usein hankalampi kehittyä, kun ei voi ottaa muista mallia.

Liiton toimistolla ja aktiivien keskuudessa mietitään jatkuvasti, miten toimintamme voisi olla entistä parempaa. Tähän työhön haastan mukaan kaikki jäsenet. Antamanne palaute ja ideat ovat kehitystyössämme ensiarvoisen tärkeitä.

Edustajakokous tuki edellä mainittua tavoitetta tekemällä hyviä päätöksiä. Liiton jäsenmäärän kehitys on muihin ammattiliittoihin verrattuna hyvällä tasolla. Edustajakokous haluaa tilanteen olevan niin myös jatkossa. Tästä osoituksena voimme satsata entistä enemmän esimerkiksi tapahtumiin, koulutuksiin ja tutkimustyöhön.

Liiton tekemän tutkimustyön tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sen on oltava luotettavaa ja laadukasta, jotta voimme tehdä tuloksellista yhteiskunnallista vaikuttamista ja pärjätä työehtosopimusneuvotteluissa.

Edustajakokous uudisti hallituksen esityksen mukaisesti liiton talousarviota vastaamaan paremmin tulevien vuosien tarpeita. Suurin osa teistä maksaa liittomaksua, jota ei tälläkään kerralla nostettu. Se tulee euromääräisesti olemaan sama seitsemän vuotta putkeen. Korotuspainetta on toki helpottanut merkittävästi jäsenten aiempien vuosien hyvä työllisyystilanne.

Toistaiseksi korona ei ole iskenyt pelätyllä tavalla jäsenkuntamme työtilanteeseen. Syyskuussa jonkinlaisessa työttömyyteen rinnastettavassa tilanteessa oli noin viisi prosenttia vähemmän jäseniämme kuin elokuussa. Kokoaikainen työttömyys ei käytännössä kasvanut lainkaan ja lomautusten määrä laski reilut kymmenen prosenttia syyskuussa.

Kausivaihtelun mukaisesti vuodenvaihteessa työttömyys yleensä kasvaa ja laskee kevään aikana. Minulla on kuitenkin pelko siitä, että etenkin teknologia-aloilla pahin tilanne on vasta edessä. Toisaalta suunnittelualalta kuuluu positiivisia uutisia. Yleensä se on hyvä merkki, joka heijastuu positiivisena myös valmistavaan teollisuuteen.

Toivottavasti pelkoni on turha ja tuleva vuosi on jäsenkunnan kannalta kuluvaa parempi.