Mikä oli lapsuutesi­ huolettomin ja onnellisin paikka, kysyy lavalla kiharatukkainen, mekkoon pukeutunut Sophia Pashchenko. Yleisö seuraa hiljaa puhujaa, joka kertoo, kuinka hänet revittiin juuriltaan. Venäjä miehitti hänen synnyinmaaltaan, Ukrainalta, Krimin niemimaan vuonna 2014.

– Kodin käsite on universaali. ­Silti me kaikki määrittelemme sen eri tavalla. Toiselle se on kulman takana, toinen joutuu ylittämään maailman meret löytääkseen omansa.

Suomeen muuttaneen Pashchenkon kodittomuuden tunne helpotti vasta tänä vuonna. Hän sisäisti, mitä koko sana etymologisesti englannin kielessä tarkoittaa.

– Koti [home] merkitsee vanhastaan paikkaa, johon läheisten sielut kerääntyvät, hän tiivistää.

Puhe päättyy raikuviin taputuksiin­ ja huutoihin. Esitys on yksi kymmenestä puheesta Talk the Talk -ohjel­massa Savoy-teatterissa Helsingissä. Ohjelmaan kuului kahden kuukauden jakso, jonka aikana amatöörit ­saivat valmennusta puheiden pitämiseen. Insinööriliitto toimi ohjelman tukijana.

Elämä jatkuu Espoossa

Pashchenko on merikapteenin tyttä­renä matkustanut koko ikänsä. Viisi vuotta sitten hän muutti Vancouveriin Kanadaan opiskelemaan. Suomeen hän muutti viime kesänä keskellä koronakriisiä. Täällä häntä odotti Ukrainasta Suomeen kuusi vuotta sitten muuttanut kumppani. He asuvat Otaniemessä Espoossa.

– Pidän pitkistä kävelyretkistä­ ja podcastien kuuntelemisesta. Se on hyvin rentouttavaa. Otaniemi­ on­ hyvä paikka siihen, Pashchenko kuvailee.

Suomen kielessä naisen nimi litte­roituisi muotoon Sofia Paštšenko, mutta englanninkielisenä hänet tunnetaan jutussa käytetyssä muodossa.

Vapaa-ajallaan Pashchenko harrastaa vanhastaan joogaa. Suomessa­ hän on aloittanut kiipeilyn. Paljon ­aikaa kuluu lisäksi integroitumiseen uuteen­ maahan, ihmisiin tutustumiseen ja yhteydenpitoon ulkomailla oleviin läheisiin.

– Minulla on ystäviä ympäri maailmaa, Torontossa ja Hong Kongissa saakka. Aikaeron takia kaikki etätapaamiset pitää sopia ennakkoon kalenteriin. Onneksi Ukraina on samaa aikavyöhykettä.

Muita kiinnostuksen kohteita Pashchenkolla ovat matkailu ja mielekkään elämän tavoittelu. Jälkimmäiseen kuuluu huomion keskittäminen nykyhetkeen.

Markkinointiin sisältyy tekniikkaa

Koulutukseltaan Pashchenko on kauppatieteiden kandidaatti. Hän valmistui kanadalaisesta Sauderin kauppakorkeakoulusta innovaatioiden ja yrittäjyyden ohjelmasta viime vuonna.

Puheohjelman keskellä marraskuussa Pashchenko vaihtoi työpaikkaa. Hän työskenteli web-analytiikka­konsulttina Fluidolla ja siirtyi markkinointipäälliköksi Smartlylle.­ Myös Kanadassa hän on toiminut markkinointitehtävissä. Hän kuvailee itseään markkinointi-insinööriksi.

– Markkinointi-insinööri neuvoo, kuinka teknologiaa voidaan käyttää­ markkinointipäämäärien saavuttamiseen, etenkin isoissa ja perinteisissä yrityksissä. Toimin siltana markkinointitiimin ja it-sektorin tai tuotekehityksen insinööritiimien välillä.

Suomeen tultuaan Pashchenko­ liittyi Insinööriliittoon. Kanadan työkulttuurissa ammattiliittoon kuuluminen ei tullut kysymykseen. Toinenkin ero paistaa silmään: Kanadassa työelämän oheen ei juuri mahtunut vapaa-aikaa.

Puhetaito opettaa jakamaan

Pashchenko halusi osallistua puheohjelmaan, koska hän halusi rohkeutta tuoda esiin omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Puhe ison yleisön edessä jännitti.

– Valmennuksessa harjoittelimme, mitä tehdä, jos tulee black out. Harjoituksissa sellaista ei koskaan tullut, mutta lavalla jäädyin. Sitten vain rauhoituin, vedin henkeä ja jatkoin.

– Yleisö oli onneksi lämmin ja ­antoi tukea, Pashchenko lisää.

Hän kuitenkin myöntää, että katsojien ilmeitä oli vaikea lukea maskin takaa.

Puhetaitoa tarvitaan Pashchenkon­ mielestä kaikkialla yhteiskunnassa­ ja kaikissa töissä. Hän kannustaa insinöörejä harjoittamaan puhetaitoaan.

– Mitä paremmin insinöörit osaavat puhua, sitä enemmän heillä on annettavaa työssään. Insinöörit ovat miltei joka tuotteen ytimessä. ­Kun he osaavat puhua, se tekee heidän ja muiden elämästä helpompaa.

Paras tapa oppia puhetaitoa on ­yksinkertaisesti puhuminen. Samalla oppii hyväksymään virheet, mikä tuntuu vapauttavalta ja helpottaa kokeilemista ja oppimista.

– Ethän opi kokkaamaankaan vain lukemalla kokkikirjoja, Pashchenko vertaa.