Insinööri-lehden tekijät ovat ottaneet tavakseen tutkia Insinööriliiton jäsenten – eli lehden lukijoiden – mielipidettä lehdestä säännöllisin väliajoin.

Kunnollinen lukijatutkimus on lehden kehittämisen kannalta hyödyllinen, tekisi mieli sanoa välttämätön työkalu. Yksittäisten, harvakseltaan annettujen lukijapalautteiden varassa on mahdotonta tietää, mitä tekijöiden kannalta tärkein joukko lehden sisällöstä, ulkoasusta ja muusta ajattelee.

Lukijatutkimus tehtiin kolmen vuoden tauon jälkeen lokakuussa. Vastauksia saimme kaikkiaan 598. Tutkimuksen tekijän mukaan vastaajien joukko on riittävän suuri, että sen perusteella voi jokseenkin arvioida lehden asemaa sekä lehden ja lukijoiden välistä suhdetta. Tutkimus on arvokas onnistumisen mittari myös lehden toimitukselle.

Tuoreen lukijatutkimuksen annin voi kiteyttää toteamukseen ”ei niin hyvää, ettei jotain parannetavaakin”. Aloitetaan hyvistä asioista: lukijatutkimuksen tulokset ovat parempia kuin kolme vuotta sitten, olemme työn puolesta luettavien ammatti- ja järjestölehtien vertailuryhmässä selvästi keskitasoa parempia. Kuten tutkimuksen tehnyt taho raportissaan ilmaisee, ”vastoin yleisiä, hiipuvien lukutottumusten trendiä Insinööri-lehti on kyennyt säilyttämään ja osin jopa parantamaan omia tuloksiaan”.

Tutkimuksen mukaan lehti tavoittaa painetussa tai sähköisessä muodossa 86 prosenttia vastaajista. Kääntäen tämä tarkoittaa, että joka seitsemäs lukija tai jäsen jää tavoittamatta. Makuasia on, pitääkö hukkaprosenttia suurena vai siedettävänä. Tutkimuksen tekijä pitää hukkakontaktien määrän pienentämistä lehden selkeimpänä kehityskohteena, mutta lehden tekijät löytävät tärkeämpää parannettavaa toisaalta.

Verkkolehden lukijoiden joukko on jäsenien keskuudessa vakiintunut kymmenen prosentin vaiheille, mitä voi pitää pettymyksenä etenkin, kun sen kävijämäärät ovat muuten kasvussa. Jäsenlehden verkkoversio ei siis ole vakiinnuttanut asemaansa jäsenten viestintäkanavana, mikä on haaste sekä lehden tekijöille että järjestöväelle.

Olemme lukijatutkimuksen tulosten edessä tyytyväisiä, mutta myös nöyriä. Tulosten paraneminen osoittaa, että edellisen tutkimuksen jälkeen tehdyt pienet viilaukset sisältöön ovat olleet oikeita. Lähtökohta on kuunnella lukijoita ja tehdä niin hyvin kuin osaamme lehteä, jota jäsenet haluavat lukea. Se on lehden tekijöille ainoa vaihtoehto.