Mitä enemmän tietoa,
sen parempi
Avoin vuoropuhelu, kuuleminen ja tiedottaminen auttavat yrityksiä pärjäämään paremmin.
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock
Yhteistoimintalain kokonaisuudistus on lähtenyt lausuntokierrokselle, joka jatkuu tammikuun puoleen väliin saakka. Uutta yritysten yhteistoimintaa koskevaa lakia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä pari vuotta.
koskevaa lakia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä pari vuotta.
Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiaisen mukaan palkansaajajärjestöt ovat pääosin tyytyväisiä lausuntokierrokselle lähteneeseen ehdotukseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat sitä mieltä, että vanha laki pitää jättää voimaan ja unohtaa uusi esitys. Edellisen kerran laki yhteistoiminnasta tehtiin vuonna 2007.
Jauhiainen nostaa lakiehdotuksessa esiin ison muutoksen, joka on siirtyminen neuvotteluista vuoropuheluun.
– Jos vuoropuhelulla saadaan avointa keskustelua työnantajan kanssa, se on hyvä.
Lakiehdotuksessa viitataan useassa kohdassa tiedottamiseen, jatkuvaluonteiseen kuulemiseen ja osallistumiseen, jotka vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin ja yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen.
Jatkossa yrityksen pitää tarjota oikea-aikaista, tehokasta ja riittävää tiedonkulkua asioissa, jotka koskevat työntekijöiden työtä, työoloja ja asemaa.
Säännöllistä vuoropuhelua
Ehdotuksen uusia painopisteitä ovat osaamistarpeet, työhyvinvoinnin ylläpito ja työurien pidentäminen, joihin Jauhiainen on tyytyväinen. Neljännesvuosittain vuoropuhelussa on tarkoitus käydä painotuksia läpi.
Vuoropuhelu koskisi myös muun muassa yrityksen kehitysnäkymiä, taloudellista tilannetta ja työpaikan sääntöjä.
– Jos tuleva laki parantaa henkilöstön edustajien tiedonsaantia ja ylipäätään tiedon laatua ja määrää, olemme tyytyväisiä, Jauhiainen kiteyttää.
Jos työnantaja on laiminlyönyt tilanteita, jotka koskevat muutoksia yrityksen toiminnassa ilman henkilöstövähennyksiä, ei nykylain mukaan seuraa samanlaista sanktiota kuin työvoiman vähentämistilanteissa. Yhteistoimintarikkomuksesta voi hakea korvausta rikosoikeuden kautta.
– Jos työnantaja ei noudata velvollisuuttaan, ja henkilöstönedustaja vie asian poliisille, yhteistoiminta ei varmasti sen jälkeen enää toimi, Jauhiainen sanoo.
Osa pitää vuoropuhelua pehmeänä keinona: työnantajan kanssa ei toimia pehmeästi.
– Mutta ei ole toiminut kovakaan menettely, kun pitäisi mennä poliisin luo.
Paikka valtaa käyttävässä elimessä
Insinööriliiton kärkihankkeena oli hallintoedustusta koskevat kirjaukset, jotka etenivät halutun kaltaisesti. Henkilöstön edustajan paikka pitää toimielimessä, jolla on todellista valtaa, oikeata toimintaa ja jossa henkilöstöedustaja on jäsenenä muiden yrityksen edustajien joukossa.
Hallituksen esitykseen on kirjattu, että jos paikka sijaitsee jossakin muussa elimessä, yritys ei ole täyttänyt velvoitettaan oikein. Tiedonsaantimahdollisuudet lisääntyvät henkilöstölle. Yritys saa lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi.
– Oikein toimivan yrityksen pitää tajuta, että käytäntö on järkevää, Jauhiainen muistuttaa.
Yrityksessä muutokset menevät paremmin läpi henkilöstön keskuudessa, jos työntekijät kokevat, että heitä on kuultu.
Jauhiaisen mukaan lakiehdotuksessa unohdettiin ympäristönäkökohdat. Euroopan unionin painotusalue on oikeudenmukainen siirtymä. Kun yrityksissä siirrytään ilmastoystävällisempiin toimintamalleihin, samalla pitää keskustella työntekijöiden kanssa, jos se vaikuttaa heidän työhönsä esimerkiksi pidempinä työpäivänä.
Lausuntakierroksella Insinööriliitto aikoo nostaa asian esiin.
Ismo Kokko
sopimuspäällikkö
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Korona muuttaa palveluita pysyvästi
Koronapandemian mukanaan tuomat talousvaikeudet ovat laittaneet talouden lainalaisuuksia uuteen asentoon. Aiemmin sääntönä on ollut, että maamme rajojen ulkopuolelta tulevat shokit ovat vaikuttaneet ensin vientiteollisuuteen ja vasta sitten kotimarkkinoille. Nyt tilanne on toisin.
Yksityiset palvelut ovat ottaneet suurimmat iskut vastaan, ja teollisuus on reagoimassa viiveellä. On kuitenkin selvää, että pitkittyessään ongelmat laajenevat väistämättä joka sektorille.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lomautettuja työntekijöitä on tällä hetkellä noin 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen suurin luokiteltu ryhmä on palvelu- ja myyntityötätekevät henkilöt. Erityisen pahasti talousvaikeudet ovat iskeneet matkailusta riippuvaisiin yrityksiin ja Lapissa talvea odotetaan huolestuneena. Kotimaan matkailusta odotetaan paikkausta ravintola- ja majoitustoimintaan, mutta oheispalvelut ovat syvissä vaikeuksissa. Niitä kun käyttävät lähinnä ulkomaiset turistit.
Talousshokkien luonteeseen kuuluu onneksi se, että järjestelmä pyrkii korjaamaan itseään. Ihmisten käyttäytymiseen kuuluu pyrkimys etsiä uusia toimintatapoja, jotta vahingot olisivat mahdollisimman pieniä. Työt ovat hoituneet esimerkiksi insinöörien osalta pitkälti etätyönä, mutta toisaalta henkilökohtaisessa palvelutyössä se ei ole mahdollista.
Pidemmällä aikavälillä uskon teknologisten ratkaisujen yleistyvän myös palveluissa. Se puolestaan muuttaa työn luonnetta. Osaamisvaatimukset kasvavat. Miten asiakkaat ottavat tämän vastaan, jää nähtäväksi. Ihmisten korvaaminen digipalveluilla on toistaiseksi jäänyt tapahtumatta laajemmassa mittakaavassa. Itsekin mieluummin soitan edelleen asiakaspalveluun kuin keskustelen automatisoidun palvelubotin kanssa.
Jäävätkö muutokset pysyviksi? Näen, että pitkälti jäävät. Matkustamiseen tullaan jatkossa suhtautumaan kriittisemmin. Osa palveluista jää tuottamatta kokonaan ja osa muuttuu digitaalisiksi. Itsepalvelu valtaa alaa entisestään. Mutta joillekin meistä kaupan kassa tai ravintolan tarjoilija on ainoa ihmiskontakti koko päivänä.