Joni Nygård kehittää vetytehtaan prosesseja tehokkaammiksi.
Joni Nygård kehittää vetytehtaan prosesseja tehokkaammiksi.

Kokkolassa syntyy puhdasta polttoainetta

Woikosken tehdas hyödyntää tehdas- alueen sivuvirtoja sekä valmistaa vedestä ja sähköstä vetyä.

Kokkolan rannalla pyörii kemian- ja metalliteollisuuden ekosysteemi, jossa toimii 17 teollisuuslaitosta ja noin 60 niiden ydintoimintoja tukevaa palveluyritystä. Yritykset työllistävät suoraan 2 250 henkilöä.

Yritysten joukossa toimii Woikosken kolme tehdasta. Ilmakaasutehdas tuottaa ilmasta happea, typpeä ja argonia. Hiilidioksiditehdas valmistaa alueen yritysten sivutuotevirroista nestemäistä ja kaasumaista hiilidioksidia. Vetytehdas on laitoksista uusin ja valmistaa pintavedestä vetyä ja sivutuotteena happea. Asiakkaana ovat pääosin alueen muut yritykset.

Laitokset on otettu käyttöön 2000-luvulla, ja vetylaitos on toiminut vasta noin viisi vuotta. Niiden puikoissa on toiminut viimeiset kaksi ja puoli vuotta tehtaanjohtaja Joni Nygård.

– Tehdas on aika nuori. Tuotantoprosesseja ja johtamismalleja on onnistuttu vakiinnuttamaan, ja se on tässä ajassa yksi saavutus, hän sanoo.

Käytännöt hioutuvat tehokkaammiksi

Vety on päästötön energiamuoto, mutta sen tuotanto vaatii paljon energiaa. Vety erotetaan vedestä elektrolyysillä, ja tarvittava sähkö ostetaan suoraan verkosta. Toiminnan kannattavuuteen vaikuttavat sähkön hinta ja tuotannon energiatehokkuus.

– Pyrimme parantamaan kilpailukykyämme energiansäästöhankkeilla. Ne ovat pääasiassa omien prosessien kehittämistä, Nygård kertoo.

Tehtaanjohtajan mukaan Woikosken liiketoiminta sujuu mukavasti. Koronakriisi ei ole suuresti vaikuttanut Kokkolan tehtaisiin. Silti toiminnan kannattavuutta parannellaan koko ajan.

– Poikkeamien käsittely on yksi strukturoitu käytäntö, jonka olemme ottaneet käyttöön. Sillä pyrimme miettimään työntekijöiden kanssa, miten vältyttäisiin esimerkiksi suunnittelemattomilta seisokeilta jatkossa.

Woikosken kasvunäkymät ovat kiinni pitkälti asiakkaiden kasvusta. Siksi yritys ennakoi maltillista tuotannon kasvua, ja liiketoiminnan pääpaino on kannattavuuden parantamisessa. Euroopan unionin kesällä julkistamassa energiastrategiassa lisätään vedyn käyttöä Euroopassa. Strategia ei vaikuta ainakaan vielä Kokkolan kasvusuunnitelmiin.

Yritykset tuntevat toisensa

Tehtaanjohtajana Nygård keskittyy pitkälti vastaamaan toiminnan tavoitteiden mukaisuudesta ja kannattavuudesta. Hänen johtamaansa tiimiin kuuluvat tuotantopäällikkö, kunnossapitopäällikkö ja hesq- eli työturvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava insinööri.

Nygård valmistui kemiantekniikan insinööriksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Kokkolasta vuonna 2003. Hän on täydentänyt opintojaan mba-tutkinnolla Vaasan yliopistossa ja käy parhaillaan kemiantekniikan diplomi-insinöörin koulutusta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Työkokemusta Kokkolassa syntyneellä Nygårdilla on Kemiralta, Outokummulta, Yaralta ja Eurofinsilta. Osa yrityksistä sijaitsee samalla Kokkolan teollisuusalueella, joten nykyinen paikka oli entuudestaan tuttu.

– Kun yritykset ovat integroituneet toisiinsa raaka-ainevirtojen, tuotteiden ja palveluntuottajien kautta, niin kyllä yhteistyö ja työpaikan vaihtaminenkin helpottuu.

Woikoski työllistää noin 180 henkeä, joista noin 30 on insinöörejä. Yhtiö toimii Järvenpäässä, Kokkolassa, Mäntyharjulla, Pirkkalassa, Oulussa ja Varkaudessa. Kokkolassa työskentelee 14 henkeä.

Suuret suunnitelmat törmäävät hintaan

Euroopan komissio julkisti kesällä strategian unionin tekemisestä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Strategia nojaa vedyn käytön lisäämiseen, koska sen polttaminen on päästötöntä. Vedyn käyttöä lisätään teollisuudessa, liikenteessä, sähköntuotannossa ja rakennuksissa.

Nykyään vedyn käyttö on vähäistä ja harvassa tarkoituksessa taloudellisesti kannattavaa. Suomessa vetyä tuottaa muun muassa Woikoski teollisuuden ja terveydenhuollon tarpeisiin.

– EU:n strategia tukee meidän liiketoimintaamme, mutta siinä on kysymys niin isosta mittakaavasta, että voimme olla vain osana sitä, sanoo Woikosken toimitusjohtaja ja omistaja Clas Palmberg.

Suomeen on hiljattain perustettu vetyklusteri, jossa ovat mukana Woikosken lisäksi Fortum, Neste ja Wärtsilä. Valmiuksia vedyn tuotannon lisäämiseen on, mutta markkinat ohjaavat siihen heikosti. Vedyn käytön yleistyminen vaatii poliittisia toimia.

Vetyä vuotaa hukkaan

Vetyä tuotetaan elektrolyysillä ja hiilivetyjen, kuten maakaasun höyryreformoinnilla. Tämän lisäksi syntyy sivutuotevetyä teollisuuden prosesseissa.

Elektrolyysi vaatii sähköä. Vetykuution eli noin 90 gramman tuottaminen vaatii 5–6 kilowattituntia sähköä. Tuotanto on niin tehotonta, että se kannattaa vain silloin, kun uusiutuvaa energiaa syntyy enemmän kuin sitä käytetään.

– Muutenhan sähköä myydään negatiivisella hinnalla, Palmberg huomauttaa.

Toinen tapa tuottaa vetyä on kerätä sitä kemianteollisuuden prosessien sivutuotteena. Woikoski laskee, että Suomessa hukataan vetyä määrä, jolla tankkaisi 10 000–20 000 autoa vuodessa. Kaiken sivutuotteen kerääminen tehtailta vaatisi kuitenkin isoja investointeja infrastruktuuriin.

Vetyä voisi käyttää liikenteen polttoaineena. Woikosken kokeileman vetyauton tankkiin menee viisi kiloa vetyä, joka maksaa noin 50 euroa ja jolla pääsee noin 500 kilometriä. Se on kilpailukykyinen hinta bensiiniin verrattuna, ellei huomioida sitä, että bensiinin hinnasta noin 70 prosenttia on veroa.

Joni Nygårdin työmaa on täynnä kaasusäiliöitä.Joni Nygårdin työmaa on täynnä kaasusäiliöitä.
Kaasut pakataan pulloihin, joissa ne kuljetetaan eteenpäinKaasut pakataan pulloihin, joissa ne kuljetetaan eteenpäin
Tehdasalueella noudatetaan turvallisuusohjeita.Tehdasalueella noudatetaan turvallisuusohjeita.