BITTIKATTAUS
Valtaosa suomalaisista ei tunne eläkkeiden hintalappua
Tuoreen tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut, yrittäjät ja korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat tietävät eläkemaksun tason oikein muita useammin.
Perusasteen koulutustaustaiset, eläkeläiset sekä alimpiin tuloryhmiin kuuluvat osaavat muita harvemmin arvioida eläkemaksun tasoa.
Eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Maksun suuruus koskettaa kaikkia työeläkejärjestelmän piirissä olevia suomalaisia iästä riippumatta. Kuitenkin vain ani harva tietää vastauksen edes suunnilleen oikein.
– Eläkkeiden rahoituksen leijonanosa kerätään eläkemaksuilla. Keskustelu eläkkeiden rahoituksesta on vaikeaa, jos eläkemaksun suuruusluokka tunnetaan heikosti, ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo.
Hän arvioi, että heikkoa osaamista selittää osaltaan niinkin arkinen asia kuin palkkakuitti. Suomessa palkansaajan palkkakuitilla näkyy vain työntekijän palkasta perittävä eläkemaksu, mutta työnantajan maksu ei kuitissa näy. Työnantaja hoitaa sekä työntekijän että työnantajan osuuksien maksamisen työeläkelaitokselle.
– Yrittäjät maksavat maksunsa kokonaan itse, heille työeläkemaksun suuruus ilmenee selkeämmin.
Tulokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen uudesta eläketurvan tuntemista kartoittavasta kyselytutkimuksesta.
71,7%
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 26 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 34 000 enemmän kuin vuoden 2019 lokakuussa. Työllisyysaste oli 71,7 prosenttia.
Rantamaula Akavan puheenjohtajistoon
Akavan hallitus valitsi kokouksessaan lokakuussa Timo Saranpään tilalle varapuheenjohtajaksi Ville- Veikko Rantamaulan, joka edustaa Tradenomiliittoa. Saranpään kausi Suomen Ekonomien puheenjohtajana on päättymässä.
Tradenomiliitossa edunvalvontajohtajana toimivan Rantamaulan kausi Akavan hallituksen varapuheenjohtajana alkoi marraskuussa.
Akavan sääntöjen mukaan hallitus valitsee toimikaudekseen keskuudestaan enintään neljä varapuheenjohtajaa, jotka valitaan eri neuvottelusektoreiden piiristä.
Rantamaula on ensimmäinen puhtaasti ammattikorkeakouluja edustavan liiton edustaja Akavan puheenjohtajistossa Insinööriliiton kunniapuheenjohtaja Matti Viljasen jälkeen. Viljanen toimi Akavan puheenjohtajana vuosina 2007–2011.
Rantamaula aikoo parantaa kaudellaan parantaa ammattikorkeakoulujen näkyvyyttä Akavan sisällä.
– Varapuheenjohtajana haluan myös kirkastaa Akavan roolia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Lisäksi Rantamaula haluaa selkeyttää roolijakoa liittojen, neuvottelujärjestöjen ja keskusjärjestön kesken.
Havainnekuvassa on vielä rakentamaton kvanttitietokone. Ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja suomalainen kasvuyhtiö IQM ovat sopineet Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamisesta. Suomen hallitus rahoittaa projektia 20,7 miljoonalla eurolla.
Tietokoneen rakentaminen käynnistyy tämän vuoden aikana. Laite sijoittuu Otaniemessä sijaitsevaan VTT:n ja Aalto-yliopiston mikro- ja nanoteknologiarakennukseen Micronovaan. Rakennuksessa sijaitsee kvanttikomponenttien valmistukseen käytettävä puhdastilaympäristö.
Innovaatiokumppanin valinta toteutettiin innovatiivisena julkisena hankintana, joka oli avoinna kansainväliselle kilpailutukselle. Valittu kumppani, kotimainen IQM, on eurooppalainen edelläkävijä kvanttitietokoneiden rakentamisessa. Aiemmin tässä kuussa IQM julkisti uuden rahoituskierroksen, jonka jälkeen se on kerännyt yhteensä jo 71 miljoonan euron rahoituksen.
Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä, noin vuoden kestävässä vaiheessa, tavoitteena on toimiva viiden kubitin kvanttitietokone, joka osoittaa suomalaisen osaamisen kvanttitietokoneen rakentamisessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on 50 kubitin laite vuoteen 2024 mennessä.
Kestävän kehityksen taidot jokaiselle
Ammattikorkeakoulut ovat hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Sen tavoitteena on kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä.
– Osaamisen avulla pystymme siirtymään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, linjaa ohjelman valmistelua johtanut rehtori Turo Kilpeläinen.
Ohjelman ytimessä ovat ammattikorkeakoulujen kädenjäljen vahvistaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.
– Ammattikorkeakoulujen 30 000 vuosittaisella valmistuvalla opiskelijalla, 200 miljoonan euron TKI- volyymillä ja 9 500 henkilötyövuodella on iso merkitys yhteiskunnan tulevaisuutta rakennettaessa.
Ohjelman toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia muutoksia ammattikorkeakoulujen opetukseen, työelämäyhteistyöhön ja innovaatio- toimintaan.
Asiallista kohtelua työmarkkinoille
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO haluaa kiinnittää huomiota julkisaloilla työskenteleviin kohdistuvaan vähättelyyn. Liki 200 000:ta julkisalojen akavalaista palkansaajaa edustava neuvottelujärjestö JUKO haastaa työmarkkinajärjestöt ja työpaikat edistämään asiallista työelämäkeskustelua.
Järjestö sopii virka- ja työsuhteiden ehdoista muun muassa kunnissa, valtiolla ja yliopistoissa.
– Koronan vuoksi henkilöstö julkisaloilla työskentelee poikkeuksellisen kovan paineen alla. On kohtuutonta, että heistä kuulee edelleen puhuttavan kansantalouden rasitteena, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa.
JUKOn liittokokous muistutti, että Suomen koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen sekä terveydenhuoltojärjestelmän työn tulokset arvioidaan toistuvasti kansainvälisissä vertailuissa erinomaisiksi.
Arvostusta julkisalojen työntekijöitä kohtaan osoitetaan teoilla, mutta myös asiallisilla sanoilla.
– Julkisalojen ammattilaiset kannattelevat yhteiskuntaamme ja meitä yksilöitä, siksi haluamme olla mukana kohentamassa työelämän keskustelukulttuuria ja tätä kautta julkista puhetta, Löfgren korostaa.
Korona lisäsi etätyötä
Akava Works selvitti syyskuussa toteutetulla kyselyllä koronan vuoksi tapahtuneita muutoksia työnteossa. Kyselyn vastasi yli tuhat Insinööriliiton jäsentä.
Etätyön määrä on noussut huomattavasti koronan takia. Kyselyhetkellä lähes puolet oli pelkästään tai lähes pelkästään etätöissä ja 16 prosenttia ei tehnyt lainkaan etätöitä.
Ennen koronaa vain etätöitä tekeviä oli neljä prosenttia ja 43 prosenttia ei tehnyt etätöitä lainkaan.
Moni pitää etätyöskentelyä tehokkaana, mutta päinvastaista mieltä oleviakin on. 66 prosenttia oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että he saavat etätöitä tehdessään enemmän aikaan kuin tehdessään töitä varsinaisella työpaikalla. Väittämän kanssa osittain tai täysin eri mieltä oli 29 prosenttia vastanneista.
Monilla vastaajilla etätyö oli vähentänyt keskeytyksiä, toisaalta varsinkin liian vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus muun työyhteisön kanssa lisäsi monien kuormitusta.
Moni toivoi, että koronatilanteen jälkeenkin merkittävä osa omaan työhön liittyvistä tapaamisista järjestetään etäyhteyden välityksellä. Peräti 68 prosenttia vastanneista oli tästä väittämästä osittain tai täysin samaa mieltä, eri mieltä olevia oli vastanneista 28 prosenttia.
Jäsenkuntaa kaivataan kuntavaaliehdokkaiksi
Insinööriliitto kannustaa kaikkia jäseniään lähtemään ehdolle ensi vuoden huhtikuussa järjestettäviin kuntavaaleihin.
Tavoite on saada ammattikunnan osaaminen koko yhteiskunnan käyttöön.
Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, miten ihmisten arkinen elämä sujuu kotipaikkakunnalla. Kunnat vastaavat suurelta osin muun muassa elinympäristön tilasta, infrastruktuurista, liikenteestä ja alueellisesta talous- ja työllisyyskehityksestä.
Moni asia on sellainen, joihin liiton jäsenkunnalla on taatusti annettavaa. Liiton mielestä kunnallinen päätöksenteko tarvitseekin nykyistä enemmän insinöörejä ja tekniikan ammattilaisia.
Insinööriliiton tavoite on kasvattaa IL-taustaisten ehdokkaiden ja valituksi tulleiden määrää kuntavaaleissa.
Liitto pyytää ehdokkaiksi ilmoittautuneiden kertovan ehdokkuudestaan liiton nettisivuilla.
■ ilmoittaudu: www.ilry.fi/ilmoitaehdokkuudestasi
Petterin
PALSTA
Petteri Oksa johtaja
Sopimisen sietämätön keveys
Milan Kunderan mestariteoksen, jolta olen otsikon varastanut, kantava teema on elämisen paino ja keveys. Kirjassa esitellään ajatus siitä, että oleminen on sietämättömän kevyttä. Ihminen ei kestä ajatusta elämänsä keveydestä, mikä tekee elämisestä sietämätöntä. Vaikka yksi ainoa elämämme on painavinta, mitä meillä on.
Tämä on tullut mieleeni sopimisen, etenkin paikallisen sopimisen kohdalla. Se on painavaa asiaa. Asioista sopiminen on tärkeää, ja sopimuksissa useimmiten kaikki sopijaosapuolet saavat jotain. Keskustelu asian ympärillä taas on puolestaan sietämättömän kevyttä.
Jos puhuu paikallisen sopimisen tärkeydestä, pitäisi puhua siitä, mistä halutaan sopia. Minulle jää usein täysin hämäräksi se, mistä olisi haluttu sopia, eikä ole voitu. Ei ole mikään esimerkki kertoa, että järjestäytymätön yritys ei saa sopia. Konkretia puuttuu: että mistä olisi haluttu sopia ja miksi.
Se ei kelpaa, että vingutaan järjestäytymättömyydestä. Siis siitä, että sopimismahdollisuuksia ei ole, yritys ei ole järjestäytynyt työnantajajärjestöön. Näinhän asia toki on.
Mutta ei Linnanmäelläkään pääse ajelemaan laitteissa, jos ei osta ranneketta. Järjestön jäsenyys on yrityksille ranneke. Meillä on järjestelmä, jota tarvitsee ylläpitää. Siihen pääsee mukaan hankkimalla järjestäytymällä rannekkeen.
Jos taas halutaan sopia palkoista tai muista työkustannuksista siten, että niitä pienennetään kilpailukyvyn nimissä, sekin olisi hyvä sanoa ääneen. Ja muistaa, että sellainen sopiminen se vasta kevyttä onkin, jossa toinen osapuoli ei hyödy sopimuksesta mitään.
Uskon sopimiseen, kaikilla tasoilla. Jotta sopiminen on aitoa ja merkityksellistä, pitää tietää konkreettisesti mistä halutaan sopia ja miksi. Vain silloin osapuolet voivat saavuttaa todellisia ratkaisuja. Jos puhutaan sietämättömän kevyitä sopimisesta ja sen tärkeydestä, annetaan kuva kuuluisasta ketunhännästä kainalossa.
Insinöörisäätiö jakoi stipendejä
Insinöörisäätiön hallitus on lokakuisessa kokouksessaan myöntänyt viisi kappaletta 500 euron arvoista stipendiä kuluvalle vuodelle.
Suosituinta stipendinhakijoiden joukossa oli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Hakemuksia tuli yhteensä 13.
Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Stipendien saajien on myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta, kun se valmistuu.
Stipendin saivat Arssi Heiskanen Kuopion Insinööreistä, Arto Heiskanen Kuopion Insinööreistä, Joni Lilja Helsingin Insinööreistä, Pasi Kaartinaho Lahden seudun Insinööreistä ja Monika Pohjolainen Mikkelin Insinööreistä.
Yli puolet on parantanut ergonomiaa omalla rahalla
Insinööreistä ja muista tekniikan alan ammattilaisista 57 prosenttia on käyttänyt omaa rahaa etätyön ergonomian parantamiseen esimerkiksi kotona. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, kuinka paljon rahaa tarkoitukseen on mahdollisesti käytetty.
Ergonomiaan omaa rahaa käyttäneestä enemmistöstä suuri osa oli käyttänyt alle 250 euroa. Lähes 40 prosenttia ei ole investoinut omaan työmukavuuteensa lainkaan. Vain neljä prosenttia kertoo työnantajan kustantaneen ergonomiaan liittyvät laite- tai muut hankinnat.
Kyselyyn vastasi 1 013 liiton jäsentä.