Syyskuussa aloitettiin YTN:n ja Teknologiateollisuuden väliset työehtosopimusneuvottelut, mutta vielä joulukuun alkupuolellakaan ei ole saavutettu neuvottelutulosta.
Syyskuussa aloitettiin YTN:n ja Teknologiateollisuuden väliset työehtosopimusneuvottelut, mutta vielä joulukuun alkupuolellakaan ei ole saavutettu neuvottelutulosta.

YTN historiansa laajimman

työtaistelun kynnyksellä

YTN on jättänyt teknologiateollisuutta sekä suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat lakkovaroitukset. Teknologiateollisuudessa kolmen päivän, noin 30 yritystä koskeva työnseisaus on 9.–11. joulukuuta. Suunnittelualalla lakko on jaksotettu kolmeen kolmen päivän jaksoon ajalle 9.–18. joulukuuta.

YTN:llä on työehtosopimusten voimassaolo päättynyt yhteensä seitsemällä sopimusalalla. Neuvotteluja on käyty syyskuusta lähtien. Yhteistä neuvotteluille on alasta riippumatta se, että ne ovat edenneet verkkaiseen tahtiin ilman tulosta.

Neuvotteluja vauhdittaakseen YTN julisti yllä mainitulle kahdelle teknologiateollisuuden alalle ensin ylityö- ja vapaa-ajalla matkustaminen kiellon ja myöhemmin antoi aloille lakkovaroituksen. Painostustoimista huolimatta neuvottelut ovat näillä aloilla siirtyneen jo valtakunnansovittelijalle.

Riitaa rahasta ja työajasta

Neuvotteluja on käyty niin sanotun kilpailukykysopimuksen varjostamana. Kiky-sopimus ja sen mukanaan tullut 24 tunnin työajan pidennys, tutummin kiky-tunnit, ovat yksi sopimusneuvottelujen suurimmista jarruista.

Työnantaja on pitänyt neuvotteluissa kaksin käsin kiinni työajan pidentämisestä. Ylemmät toimihenkilöt, samoin kuin muut henkilöstöryhmät, pitävät kiky-tunteja ilmaisena talkootyönä ja palkanalennuksena, josta on päästävä irti seuraavassa sopimuksessa.

Työajan pidennyksestä irti pääseminen on ollut eri alojen jäsenkyselyissä tavoitelistan kärjessä, joten se on jo yksistään ylipääsemätön este uuden sopimuksen syntymiselle.

Toinen vaikea kysymys liittyy neuvoteltavien sopimusten palkkaratkaisuun. YTN on lähtenyt tavoittelemaan maltillisia, ostovoiman turvaavia palkankorotuksia. Tavoitteena on myös ollut kuroa umpeen kiistatonta asiantuntijoiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä kansainvälisissä vertailuissa.

Etenkin vientiteollisuus on puolestaan antanut ymmärtää kilpailukyvyn olevan niin heikoissa kantimissa, että palkansaajille ei ole varaa tarjota juuri lämmintä kättä kummempaa. Kun ensimmäisiä laskuharjoituksia on neuvottelupöydissä nähty, työnantajan tarjousten ja YTN:n tavoitteiden välissä on havaittu olevan kohtuullinen kuilu.

Päänavaajaa odotetaan

Neuvottelukierroksella ei ole jäänyt epäselväksi se, että työnantaja haluaa pitää kiinni niin sanotusta vientimallista, jossa ensimmäinen iso sopimus lyö kiinni raamit muiden sopimusten kustannustasolle.

Eli näennäisesti puhutaan liittokierroksesta, mutta mahdollisuutta itsenäiseen sopimustoimintaan tai alakohtaisten ongelmien ratkaisuun jää hyvin vähän. Myös tämä on neuvotteluja hiertävä asia.

Kahdella teknologiateollisuuden alalla ratkaisua haetaan sovittelijalta. YTN olisi toki halunnut jatkaa sovittelusta huolimatta normaaliin tapaan ja sovittelijakin siihen kannusti, mutta jostain syystä tämä ei käynyt Teknologiateollisuus ry:lle.

Yksin on paha neuvotella ja sopia. Tätä kirjoittaessa näyttää siis todennäköiseltä, että heti itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen frakit ja tummat puvut vaihtuvat monella lakkoliiveihin.