Useimmiten Insinööriliiton jäsenet kokevat onnistuvansa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa melko hyvin. Samaa mieltä he ovat siitä, että työpaikoilla mahdollistetaan työn ja perheen yhdistäminen, vaikka kehitettävääkin on.

Tiedot selviävät Insinööriliiton teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista yli puolet olivat sitä mieltä, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu jokseenkin hyvin. ICT/Tietotekniikan alalla työskentelevät kokivat selvästi eniten onnistumista työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että työn ja lapsiperheen aikataulujen yhteensovittaminen koettiin usein hankalaksi. Erityisesti teollisuudessa työskentelevät arvioivat, että työmatkat toivat arkeen lisäpulmia. Lisäksi osalla kolmivuorotyö tai työhön kuuluva päivystys toivat haasteita menojen sopimiseen. Etätyömahdollisuus ja joustava työaika mainittiin monessa vastauksessa työn ja muun elämän yhteensovittamista helpottavaksi seikaksi. Kaikkien ei ollut kuitenkaan mahdollista tehdä etätyötä työn luonteen tai muiden työkäytäntöjen vuoksi.

Työnantajan joustot tärkeitä

Vastaajista kolmasosa oli sitä mieltä, että työnantaja tukee työn ja muun elämän yhteensovittamista hyvin. Lähes puolet arvioi saavansa tukea jokseenkin hyvin.

Teollisuuden alalla työskentelevät tunsivat saavansa vähiten työnantajan tukea. Teollisuuden ja muun yksityisen aloilla työskentelevät myös vastasivat muita huomattavasti enemmän, että työnantaja ei huomioi työpaikalla erilaisia elämäntilanteita.

Avoimissa vastauksissa kerrottiin tärkeiksi tuen osoituksiksi erityisesti esimiehen apu työn rajaamisessa, joustavat työaikakäytännöt ja etätyö.

Vastauksissa myös mainittiin tilanteita, joissa esimies oli mahdollistanut etätyön tekemisen kauempaa toiselta paikkakunnalta tai työntekijän toiveesta vähentänyt matkatyötä.

Perhevapaajärjestelyille kysyntää

Osa kyselyyn vastaajista oli saanut työnantajalta kielteistä palautetta ilmoituksesta jäädä perhevapaalle. Osa vastaajista vaikutti jokseenkin ymmärtävän työnantajan kielteistä suhtautumista, vaikka toisaalta myös todettiin, ettei se ole kovin reilua.

Ryhmähaastatteluissa nousi esiin, että perhevapaista viestiminen tuo työpaikalle läpinäkyvyyttä. Se antaa vaikutelman, että perhevapaalle jääminen on hyväksyttävää myös työnantajan mielestä.

Usean haastateltavan mielestä vapaiden pitämisen tiedostettiin kuormittavan muuta työyhteisöä, koska jonkun oli kuitenkin tehtävä työt myös perhevapaan aikana. Tämä aiheutti jo itsessään kynnyksen pitää perhevapaata.

Haastateltavat kertoivat, että perhevapaiden suunnitteluun ja sijoitteluun oli usein ratkaisevasti vaikuttanut työpaikalla tapahtuvat asiat. Näitä ovat esimerkiksi projektien aloitus- tai lopetusajankohta, kiirekausien sijoittuminen tiettyyn vuodenaikaan tai työnantajan toive pitää vapaata tietyllä tavalla.

Tarvetta lyhennetylle työajalle

Läheskään aina työn vaikutus perhevapaisiin ei ollut työnantajasta kiinni; työntekijä oma-aloitteisesti pyrki järjestämään työt ja perhevapaat siten, että vapaasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa työnantajalle.

Hyvin miesvaltaisilla työpaikoilla ei ollut samalla tavalla käytäntöjä työn järjestelemiseksi perhevapaan ajaksi kuin työpaikoilla, joissa oli töissä myös naisia.

Haastatteluissa korostui myös toive mahdollisuudesta tehdä lyhennettyä työaikaa. Lyhennetyn työajan nähtiin helpottavan arkea erityisesti päiväkoti- ja kouluikäisten lasten kanssa sekä lisäävän lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa.

Haastatteluissa korostuivat perheiden yksilölliset tarpeet. Perheissä halutaan vanhempien kesken sopia perhevapaista tai lyhennetystä työajasta työnantajan kannasta riippumatta.