Anssi Kurkinen tarvitsee työssään isoja näyttöjä ja ruutupaperia.
Anssi Kurkinen tarvitsee työssään isoja näyttöjä ja ruutupaperia.

Tekniikkaa taitava ymmärtää patentteja

Suomessa on yksi insinööri, joka pystyy hakemaan Euroopan laajuisia patentteja suomalaisille yrityksille.

Jätettä, purkukuntoisia autoja ja autonrenkaita murskaavassa repijässä oli ongelma. Repijä työnsi rautaa rouskuttaessaan romua myttyyn syöttökaukalon toiseen reunaan, mikä rasitti laitetta ja aiheutti tukkeumia. Jyväs- kyläläinen konepaja kehitti ongelmaan ratkaisun.

Repijän hampaat järjestettiin kätisyyksiltään vastakkaisiksi spiraaleiksi, jotka siirsivät romua kohti roottorin keskustaa. Lisäksi napamoottorin herkät laakerit suojeltiin ristinivelellä, ja keksintö oli valmis.

– Siitä tekee mielenkiintoisen tapauksen se, että yhdestä keksinnöstä saatiin kaksi patenttia, kertoo eurooppapatenttiasiamies Anssi Kurkinen.

Kurkinen työskentelee patenttitoimisto Kespatissa Jyväskylässä. Hän on mahdollisesti Suomen ainoa insinööri, joka on suorittanut nelivaiheisen EQE- eli European qualifying examination -tutkinnon ja pystyy edustamaan hakijaa Euroopan unionin laajuisten patenttien hakemisessa.

Suomessa Euroopan patenttiviraston asiamieslistalla on yhteensä 191 asiamiestä, joista EQE-tutkinnon suorittaneita on 134. Loput saivat pätevyyden EU-jäsenyyden alkamisen siirtymäajalla ja ovat nyt jo eläkeiän korvilla. Maailmalla eurooppapatenttiasiamiehiä on noin 12 000.

Satapäisessä joukossa insinööritaustasta on työssä hyötyä. Keksintöjen kuvaaminen patentissa helpottuu, kun tuntee luonnontieteitä ja tekniikkaa.

– Työvälineenä on usein ruutuvihko, johon asiakas piirtää keksintöä, jos sitä on vaikea selittää.

Monen vuoden aherrus palkitsi

Kurkinen suoritti kuljetustekniikan insinöörin tutkinnon vuonna 1996 Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa. Hän aloitti Kespatilla patenttiasiamiehenä samana vuonna.

Kurkinen aloitti EQE-tutkinnon suorittamisen vuonna 2003. Nelivaiheisen tutkinnon ensimmäinen koe meni läpi vuonna 2009. Seuraavaa kahta koetta hän yritti vuoteen 2011 asti. Viimeistä hän yritti vuosittain tähän vuoteen asti.

– Yhtenä vuotena tuutori kysyi, pitäisikö minun pitää välivuosi. Olin kuitenkin jo kerennyt ilmoittautua kokeeseen ja maksaa maksut.

Juuri ennen juhannusta Kurkinen sai viestin, että koesuoritus on hyväksytty.

– En hyppinyt riemusta kattoon. Ajatuksena oli, että kyllä se menee läpi, jos ei tänä vuonna niin sitten myöhemmin.

Hakemukseen saa oman nimen alle

Työtehtäviin tutkinto ei juuri vaikuta, sillä eurooppapatenttien hakemuksia voi valmistella ilman tutkintoa. Tutkinnon ansiosta hakemukset voi kuitenkin allekirjoittaa omalla nimellä ja virallisesti edustaa hakijaa esimerkiksi suullisessa käsittelyssä.

– Tutkinnolla pidetään tietty taso. Se on osoitus myös asiakkaalle, että ainakin perusasiat ovat hallussa.

Nyt kun suoritus on tehty, vuodessa säästyy paljon aikaa kokeelta muulle elämälle. Kolmilapsisen perheen isä on aiemmin ollut kokeessa hankalaan aikaan.

– Kokeet ovat olleet monesti hiihtolomaviikolla, joten koululaiset ovat saaneet pitää lomansa keskenään. Nyt he ovat tosin jo aikuisia. Lapsille ja erityisesti vaimolle kiitokset jaksamisesta.

Suomalaisilta syntyy keksintöjä

Kespatin asiakkaat hakevat patentin yleensä ensin kotimaahan. Usein patentille haetaan jatkoa muihin maihin. Hakemuksesta toimitetaan käännös, joka lähetetään esimerkiksi Euroopan patenttiviraston tutkittavaksi.

Jos hakemus hyväksytään ja eurooppapatentti myönnetään, se pitää rekisteröidä kussakin hakijan valitsemassa jäsenvaltiossa erikseen.

Euroopan unionissa on pitkään ollut valmisteilla yhtenäispatentti, jolla eurooppapatentin saisi kerralla kaikkiin jäsenvaltioihin. Aloite on edennyt jähmeästi, vaikka yhtenäispatentin saattaminen voimaan tulisi hakijalle eurooppapatenttia yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi.

Suomalaisten yritysten patenttimääriin Kurkinen ei usko patenttilakien muuttumisen vaikuttavan. Sen sijaan patenttien painopiste muuttuu teknologisen kehityksen myötä.

– Pitkään oli perinteistä konepajaa ja mustaa rautaa. Sitten tulivat sulautetut järjestelmät, ja tietotekniikka on tullut kaikille aloille. Nyt patentit liittyvät systeemeihin ja menetelmiin.

Kespatilta on lähtenyt lähes 400 eurooppapatenttihakemusta viimeisen 20 vuoden aikana. Aktiivisia hakemuksista on noin 70.

– Tietenkin aina, kun hakemus menee patentiksi asti, se on osoitus, että on onnistunut työssä, Kurkinen tuumii.

Jyväskylässä toimiva  Kespat palvelee pääosin keskisuomalaisia yrityksiä.Jyväskylässä toimiva Kespat palvelee pääosin keskisuomalaisia yrityksiä.Työhuonetta koristaa lahjaksi saatu kotimainen taide-esine.Työhuonetta koristaa lahjaksi saatu kotimainen taide-esine.