Nuutti Pursiainen (oik.) jää historiaan YTN:n viimeisenä pääsihteerinä. Vierellä Teemu Hankamäki.
Nuutti Pursiainen (oik.) jää historiaan YTN:n viimeisenä pääsihteerinä. Vierellä Teemu Hankamäki.

Neuvottelujärjestössä puhaltaa uusia tuulia

Työehto-sopimukset ovat tae, jotta kaikkien asiantuntijoiden ja keskijohdon palkat nousevat edes jonkin verran.

Nuutti Pursiainen (oik.) jää historiaan YTN:n viimeisenä pääsihteerinä. Vierellä Teemu Hankamäki.

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n perustehtävä on neuvotella ja sopia työehtosopimuksia, määrittelee järjestön puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Työehtosopimuksissa sovitaan palkankorotusten ja työehtojen lisäksi luot- tamusmiesjärjestelmästä, joka on neuvottelujärjestön toinen ylläpitämä asia ja jota se haluaa kehittää. Mukaan kuuluu myös yritysyhdistystoiminta.

– Sopimuksissa turvataan tietyt vähimmäisehdot jäsenille ja palkankorotukset vuosittain.

Järjestöön kuuluu 20 akavalaista liittoa, esimerkiksi Insinööriliitto. YTN:n edustajat koostuvat liittojen jäsenistä. Eri toimialoilla on 170 000 asiantuntijaa ja esimiestä, joista 62 prosenttia on jonkin kollektiivisopimuksen piirissä.

– Haaste on loput 38 prosenttia jäsenistöstä. Miten heille saadaan sopimuksia, Hankamäki pohtii.

Hän muistuttaa, että tehtävä ei ole helppo, sillä työnantajat suhtautuvat nihkeästi uusien kollektiivisopimusten tekemiseen. Kollektiivisopimuksilla YTN haluaa varmistaa, että kaikki ylemmät toimihenkilöt saavat muun muassa palkankorotuksia samoin alan muut henkilöstöryhmät.

YTN:llä on kaikkiaan 28 toimiala- tai yrityskohtaista työehtosopimusta.

Toimiston työ vahvistuu

Vaikka YTN:n ydintehtävä on jatkossakin sama kuin aiemmin, toimintaa viritetään nyt tulevaisuuden haasteiden varalle. Uusi järjestöpäällikön tehtävä on osa YTN:n toiminnan kehittämistä sekä toimiston päivittäisen työn vahvistamista.

– Isoin muutos on järjestöpäällikkö, joka korvaa YTN:ssä oto-tehtävänä hoidetun pääsihteerin työn, Hankamäki sanoo.

Järjestön toimisto saa päällikön, joka organisoi työn parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kokopäiväinen henkilö on vastuussa siitä, miten asiat esitellään keskeisille hallintoelimille. Hän työskentelee heidän kanssaan tiiviissä yhteistyössä.

Neuvottelujärjestö tarvitsee toiminnalleen vakaan ja tehokkaan perusinfran tehtäväänsä eli neuvottelu- ja sopimustoiminnan toteuttamiseen.

Toimistolla pitää hoitaa perushallinnon pyörittäminen, luottamusmiesten ja yritystoiminnan tuki, järjestelmiin ja rekistereihin liittyvät työt, yleisiä yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita sekä tehdä ammattimaista viestintää, puheenjohtaja listaa.

Hänen mukaansa liittojen ja toimiston työnjakoa katsotaan tarkemmin kokonaisuutena, kun Katarina Styrman aloittaa joulukuun puolessa välissä järjestöpäällikkönä.

Järjestössä ei enää harvainvaltaa

YTN:n toiminta on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana siihen suuntaan, että kaikilla jäsenliitoilla – koosta riippumatta – on hyvä mahdollisuus olla mukana toiminnassa ja yhdistyksen hallinnossa. Puheenjohtajistossa on kolmen suuren liiton (TEK, IL, Ekonomit) lisäksi edustaja, joka edustaa pienempiä liittoja. Hallituksen kokouksissa on kaikilla jäsenliitoilla vähintäänkin läsnäolo- ja puheoikeus.

– YTN:n tekemisen haaste on se, että se on liittojen liitto. Päätöksen tekijät hakevat linjansa omalta jäsenliitoltaanja sitten mahdollisesti erilaisia näkemyksiä pitää sovittaa yhteen. Minulle on tärkeää, että kaikkien ääni kuulu ja liitot voivat sitoutua tehtyihin päätöksiin.

Joka toinen vuosi pidettävässä syyskokouksessa valitaan kahden vuoden toimikaudelle puheenjohtajisto ja muut hallituksen jäsenet. Seuraava toimikausi koskee vuosia 2020–2021. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa vuoden alussa valitaan työvaliokunta ja oto-henkilöt kuten YTN:n neuvottelupäällikkö ja viestintäpäällikkö.

Mahdollisimman pian sen jälkeen nimetään sisäiset valmisteluryhmät ja toimialakohtaisten taustaryhmien jäsenet. Taustaryhmien jäseninä ovat alan luottamusmiehet, joilla on paras näkymä oman yrityksensä ja toimialansa kysymyksiin.

Outi Mäki

toiminnanjohtaja

KOKO-kassa

Työttömyyskassa ei jää kaipaamaan aktiivimallia

Viime vuosien puhutuin työttömyysturvaa koskeva muutos lienee aktiivimalli. Alusta alkaen oli selvää, että malli kohtelisi erilaisia työttömiä kovin eri tavoin. Insinööritaustaisten työnhakijoiden mahdollisuudet työllistyä osa-aikaisesti ovat erilaiset kuin vaikka palvelualalla työskentelevien. Puhumattakaan iän tai asuinpaikan vaikutuksista työllistymiseen.

Mallin toimivuuteen on vaikuttanut myös se, että työvoimahallinto ei kohdista samalla tavoin työvoimapoliittisia toimia kaikille työttömille. Korkeasti koulutettujen työnhakijoiden on vaikeampi päästä työvoimakoulutuksiin. Samoin ikääntyneemmille työttömille ei tarjota kursseja samalla tavoin, vaikka heihin sovelletaan aktiivimallia samoilla säännöillä.

Olemme arvioineet KOKO-kassassa 9 500 jäsenen aktiivisuutta. Heistä 54 prosenttia tippui aktiivimallin takia matalammalle päivärahalle. Aktiivisuuden täyttäneistä 37 prosenttia täytti sen TE-toimiston palveluissa ja 31 prosenttia teki työtä.

TE-hallinnolla on ollut tarjota KOKOn jäsenille vähemmän palveluita. Lisäpäivillä olevien eli eläkeikää lähestyvien jäsenten päivärahaa laskettiin 76 prosentilla hakijoista. Ryhmässä näkyy selvästi palveluiden vähäinen tarjonta. Aktiivisuuden täyttäneistä lisäpäiväläisistä vain 14 prosenttia täytti sen palveluissa, 49 prosenttia töitä tehden.

Kuluneiden kahden vuoden aikana malli kehittyi parempaan suuntaan. Viime keväänä aktiivisuuteen hyväksyttiin ammattiliittojen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta.

Muutoksen jälkeen 8 prosenttia KOKOn hakijoista on täyttänyt aktiivisuuden liittojen kursseilla. Lisäpäiväläisten osalta aktiivisuuden täyttäneiden osuus on noussut 5 prosenttiyksikköä.

Hallitus on esittänyt mallin kumoamisesta vuoden 2020 alusta, eikä mallia tule ikävä. Onneksi aktiivimallin kumoamista huolimatta liitot jatkavat hyvää koulutus- ja valmennustyötä, joka selvästi toimii.