Työuran vedenjakaja ei ollut mikään pieni kannas. Arto Hannola muutti vuonna 2012 Porista synnyinseudulleen Kuusamoon, vaihtoi kemianteollisuudesta puuteollisuuteen ja suuryrityksestä perheyritykseen.

Maailman muuttuminen heijastelee insinöörien työelämään toimialasta, yrityksestä ja paikkakunnasta riippumatta.

– Vastuullisuuden, turvallisuuden, digitalisaation ja automaation kehittyminen ovat olleet suuria muutoksia minun työurallani, Pölkky Oy:llä tehdaspalvelupäällikkönä työskentelevä Hannola näkee.

Vuonna 1985 Hannola aloitti pitkän uransa Kemira Vuorikemiassa Porissa. Hän toimi Porin titaanioksiditehtaalla lukuisissa eri tehtävissä kunnossapidossa, viimeiset vuodet ostojohtajana. Työn ohessa hän valmistui insinööriksi 1990-luvun alkupuolella.

– Ihan saman rundin voisin tehdä uudelleen, en kaipaisi mitään muuta.

Pölkky on toiminut vuodesta 1968 lähtien Kuusamon ja Koillismaan alueella, ja se on kasvanut vuosien saatossa Pohjois-Suomen suurimmaksi yksityiseksi puunjalostajaksi. Kuusamon tuotantolaitosta ei voi olla huomaamatta, kun ajaa kaupungista Rukalle päin. Hannolalle avautui tilaisuus palata kotikonnuilleen, kun yritys tarvitsi osaavia tekijöitä.

– Siirryin kemianteollisuudesta aivan uuteen maailmaan, mutta kunnossapidon ja tekniikan periaatteet ovat samanlaisia, katsoipa niitä miltä sektorilta tahansa. Mekaanisen metsäteollisuuden sekä sen toimintavarmuuteen ja tehokkuuteen liittyvien seikkojen oppiminen vei jonkin aikaa.

Pitkälti itse räätälöity tehtävänkuva

Hannola vastaa kaikkien Pölkky-yhtymän laitosten ympäristöasioista, turvallisuudesta sekä kunnossapidosta ja siihen liittyvistä hankinnoista. Pölkyn sahat ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella ja Kajaanissa. Oulussa toimii yhtymän painekyllästyslaitos.

– Perheyhtiössä tehtävänkuva on huomattavasti laajempi kuin suuressa yhtiössä, joissa on kaikilla sektoreilla oma päällikkönsä. Täällä voi itse määritellä sen, pystyykö hanskaamaan vielä jonkin asian, vai onko repussa jo tarpeeksi kiviä, Hannola vertaa.

Seitsemän vuotta sitten Hannola ilmestyi uuden työpaikkansa kokoukseen kypärä päässä ja kysyi, kuinka moni alkaa käyttää kypärää työmaalla, jos hänkin käyttää.

– Käsiä nousi pikkuhiljaa ja nykyisin kaikki käyttävät täällä kypärää. Turvallisuus on yksi tuloksentekemiseen vaikuttavista asioista ja näkyy merkittävästi päivittäisissä rutiineissa.

Nykyisin Hannolan tehtäviin kuuluu muun muassa paloturvallisuusasioiden kouluttaminen.

Pohjalla halu vaikuttaa

Kesämökki itärajan pinnassa ikihonkien katveessa on ollut 1980-luvun lopulta lähtien Hannolan kiintopiste Kuusamossa. Eränkävijän ja hiihtäjän paratiisissa riittää reipashenkistä tekemistä.

Yksi sytyke Kuusamoon palaamisessa oli siinä, että Hannola haluaa aidosti vaikuttaa alueen asioihin. Hän istuu Kuusamon kaupunginvaltuustossa.

– Jo Porista muuttaessani päätin, että lähden täällä mukaan kuntapolitiikkaan. Veri veti vaikuttamaan ja haluan antaa sitä, mitä on maailmalta reppuun matkan varrella kertynyt.

Vastuullisuus siirtyy viivan alle

Suomen vientivetoinen talous on riippuvainen luonnonvaroista, ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvät seikat on pidettävä koko ajan mielessä. Se näkyy myös insinöörien työssä. Nykyään vastuullisuus ympäristön suhteen on osa liiketoimintaosaamista.

– Toimimme herkällä alueella, kun puhutaan metsäteollisuudesta ja Suomen hiilinieluista, Hannola miettii.

Marraskuussa Kuusamossa järjestetty Business Forum Ruka keskittyi siihen, miten alueen kilpailukykyä voidaan kasvattaa vastuullisella tavalla.

– Siinä tilaisuudessa olin mukana vähän kahdella jakkaralla, kaupungin ja työnantajani edustajana.

Pölkyssä ollaan nimeämässä henkilö, joka ottaa vastuullisuusasiat hoitaakseen. Saattaa olla, että valinta osuu kokeneeseen insinööriin, joka hoitaisi asiat mielellään.

– Pahoin pelkään, Hannola naurahtaa hyväntuulisesti.

aito kuusi tekokuusta vihreämpi

Ympäristövaikutuksiltaan aito joulu- kuusi hakkaa muovikuusen 6–0. Etenkin, jos luonnonkuusi on läheltä tuotu ja kierrätetään asianmukaisesti.

Kanadalaistutkimuksen mukaan muovikuusi on yhtä ekologinen vaihtoehto vasta sitten, kun se on suorittanut vartiovuoronsa olohuoneen nurkassa parinkymmenen jouluntienoon aikana. Yleensä tekokuuset laivataan kaukaa ja niiden valmistamiseen on käytetty uusiutumattomia luonnonvaroja kuten öljyä ja metallia. Lisäksi niitä ei voi kierrättää yhtä tehokkaasti kuin aitoa kuusta.

Kuusamolaisen insinöörin Mikko Luikun isä Martti Luikku on kasvattanut pitkään joulukuusia Oulun kupeessa Kempeleessä.

– Kuusi kasvaa aurinkoenergialla ilman kastelua ja sitoo hiiltä kasvuvaiheessa. Kun kuusi joulun jälkeen toimitetaan vielä esimerkiksi kunnalliseen puunkeräykseen tai biolaitokseen, se on todellakin ekologinen vaihtoehto, Luikku sanoo.

Luikut myyvät enimmät kuuset tuossa Oulun torilla.

Joulukuusten ympäristövaikutukset ovat ihmisen muun toiminnan ohessa marginaalisia. Silti joulukuusen valinta on yksi pieni ekoteko muiden joukossa.