Rami Juhela esitteli Bluugoa teknologiamessuilla.
Rami Juhela esitteli Bluugoa teknologiamessuilla.

Kehityspanokset viitoittavat tulevaisuutta

Yritykset investoivat digitaalisuuteen. Rahoitettavat hankkeet ennakoivat kasvua ja työpaikkoja.

Varastohyllyn täyttäminen tylsistyttää ihmisen zombiksi, mutta kone tekee sen mukisematta ja tehokkaasti. Kotimainen kasvuyritys Bluugo myy älykkäitä ratkaisuja valmistavalle teollisuudelle, logistiikkaan ja huoltoon antureiden ja ohjelmiston avulla. Hyllyt täydentyvät ilman, että ihmisen tarvitsee niistä huolehtia.

– Enää ei riitä, että suomalaiset insinöörit ja heidän tekemänsä tuotteet ovat hyviä, vaan myös niihin liittyvien palveluiden pitää olla fiksuja, sanoo Bluugon toimitusjohtaja Rami Juhela.

Yrityksellä on noin 20 työntekijää, joista noin puolet on insinöörejä. Ensi vuonna palkataan viitisen tekijää lisää. Yritys toimii Vantaalla ja Porissa, mutta markkina-alueena on koko maailma.

Bluugo hyväksyttiin lokakuussa mukaan Business Finlandin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmaan. Kasvurahoituskeskuksen ohjelmista ja teollisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinneista saa ennakkoa siitä, mitkä alat kasvavat ja työllistävät Suomessa.

Älyhankkeet tuovat työtä

Useat tki-investoinnit kohdistuvat digitalisoimiseen. Ohjelmistoteknologia, älykkäät ratkaisut ja koneoppiminen tehostavat liki minkä tahansa alan toimintaa. Kehityshankkeet kertovat uskosta tulevaisuuteen.

– Näihin yrityksiin kannattaa olla yhteydessä, jos haeskelee työpaikkaa, vinkkaa Business Finlandin rahoitusjohtaja Esa Panula-Ontto.

Investoinnit kohdistuvat korkean lisäarvon työpaikkoihin, jotka synnyttävät työtä myös ympärilleen. Osa niistäkin on korkean lisäarvon työpaikkoja, mikä tarkoittaa yleensä korkeakoulutettujen, kuten insinöörien, työpaikkoja.

– Tietysti t&k-hankkeisiin liittyy riski, onnistuvatko ne, mutta ainakin ne tähtäävät siihen, Panula-Ontto muistuttaa.

Valtaosa Business Finlandin hankkeista kohdistuu henkisen pääoman eli käytännössä työntekijöiden osaamisen kasvattamiseen.

– Insinöörien korvien välissä oleva osaaminen kasvaa, ja sen seurauksena yritykset tulevat kilpailukykyisiksi.

Maali siintää vuosien päässä

Aikajänne Business Finlandin hankkeissa on pitkä. Markkinoille tulo odottaa tavallisesti parin vuoden päässä. Pienillä yrityksillä maali on lähempänä, isoilla kauempana.

Kaikkien alojen taustalla vaikuttaa pyrkimys saada vähemmällä enemmän. Digitalisaatio tekee tuottavuuden lisäämisen ja ketterän skaalautumisen mahdolliseksi.

Panula-Ontto uskoo, että puhe digitalisaatiosta katoaa pian. Siitä tulee niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse mainita. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että aika ajaa ilmiöstä ohi. Myös muut suuret trendit, kuten bio- ja kiertotalous, pysyvät yhä kasvun lähteinä.

– Eivät nämä isot trendit ole katoamassa mihinkään.

Business Finland myönsi viime vuonna kehityspanoksia toimialoista eniten teollisuuteen, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä informaatioon ja viestintään. Rahoituskeskuksen myöntämän rahoituksen määrä on kasvanut viimeiset kaksi vuotta ja oli viime vuonna 535 miljoonaa euroa.

Tutkimusmenot matavat

Tutkimus- ja kehitystehtävissä olevien henkilöiden määrä ei ole kasvanut viime vuosina Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan tehtävissä toimi viime vuonna yrityksissä reilut 37 000 henkeä, kun ennen finanssikriisiä luku oli lähes 42 000. Perinteisillä teollisuusaloilla t&k-insinöörien määrä oli lähes parin prosentin laskussa.

Suomen t&k-menot olivat Tilastokeskuksen mukaan korkeimmillaan kymmenen vuotta sitten 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ne ovat laskeneet alamäkeä viime vuoteen asti, jolloin osuus tippui arviolta 2,7 prosenttiin. Yrityssektori vastaa kahdesta kolmannesta, korkeakoulusektori neljäsosasta ja julkinen sektori lopuista investoinneista.

Hallitus tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen kasvattamista nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bkt:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä.

EU:n sisäisessä vertailussa Suomi kuuluu neliportaisella asteikolla edelleen innovaatiojohtajiin. OECD:n vertailussa Suomen edellä t&k-investoinneissa laukkaavat Etelä-Korea, Ruotsi, Japani, Itävalta, Tanska ja Saksa.

Nokia ilmoitti lokakuun lopussa osavuosikatsauksensa yhteydessä, että se lisää tuotekehitystä Suomessa. Yhtiö myönsi, ettei se ole pysynyt panoksillaan kilpailijoidensa perässä 5g-teknologian kehityksessä.

Esa Panula-Ontto katsoisi töitä yrityksistä, jotka investoivat t&k-hankkeisiin.Esa Panula-Ontto katsoisi töitä yrityksistä, jotka investoivat t&k-hankkeisiin.