Hyvä mieli on tuottavuuden tae
Mielenterveysongelmat laskevat kansantuotetta monta prosenttia.
TEKSTI: Tiina Tenkanen/UP ja KUVA: Shutterstock
Työntekijän hyvä mielenterveys ja siitä huolehtiminen takaavat myös hyvän tuottavuuden, toteaa Työterveyslaitos. Mielenterveysongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle jopa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Suomessa menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää mielenterveys- ongelmien vuoksi. Työkyvyttömyys- eläkkeelle jäädään yhä enemmän mielenterveyssyistä, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoo.
Lisäksi vain työnantajan tietoon jäävät, alle yhdeksän päivän poissaolot nostavat poissaolopäivien määrää. Mielenterveysongelmat näkyvät työpaikoilla Koivulan mukaan heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena.
Koivulan mukaan mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat nousussa.
– Jokainen suomalainen hyötyy, kun mielenterveydestä pidetään huolta. Jokainen on hyvän mielen arvoinen.
Esimiehellä tärkeä rooli
Erityisasiantuntija Pauliina Mattila- Holappa haluaa esimiesten huomioivan alaistensa hyvinvoinnin. Työpaikalla vietetään kolmannes arkipäivästä, joten työolot ja erityisesti johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä työntekijän mielenterveyden kannalta.
– Montaa esimiestä mietityttää, voivatko he ottaa alaisensa hyvinvoinnin puheeksi, vaikka se heitä huolettaakin. Kiinnostunut ja ymmärtäväinen asenne on tärkeintä, Mattila-Holappa opastaa.
Kannustava puhe vaikuttaa kohottavasti myös työpaikalla. Mattila-Holapan mukaan osaaminen, viihtyvyys sekä onnistumisesta syntyvä usko omaan osaamiseen ja pystyvyyteen kohentavat työntekijän mielenterveyttä.
– Esimiehen taitoja mitataan työntekijän epäonnistuessa. Onko esimiehen tuki saatavilla ja osaako hän tukea epäonnistunutta?
Mattila-Holapan mukaan esimiehet, jotka ovat joskus itsekin epäonnistuneet, pystyvät tukemaan alaisiaan parhaiten.
Työtä voi muokata yksilöllisesti
Kun työntekijän terveydessä tapahtuu muutos, työtä pitäisi pystyä muokkaamaan sopivaksi yksilöllisesti.
Mattila-Holappa ehdottaa, että esimerkiksi masennusta potevan työntekijän asiakastyötä voitaisiin vähentää. Hänen voisi sallia tuoda vaikkapa lemmikkinsä työpaikalle, jos se kohottaa mielialaa. Työtä helpottavia keinoja voi kehitellä luovasti.
– Työhön liittyvät asiat ovat työpaikan yhteisiä ja siksi on tarkasteltava koko työpaikkaa, Mattila-Holappa tähdentää.
Suomalaisen tietoliikennetekniikan uranuurtaja
Insinööriliiton kunniajäsen, teollisuusneuvos Sakari Salminen kuoli Espoossa 16. syyskuuta 2019. Hän oli syntynyt Viialassa 14. tammikuuta 1932. Päästyään Haapamäen keskikoulusta 1947 hän valmistui radioinsinööriksi Helsingin teknillisestä opistosta 1957. Opintolinjan valinta oli selviö, sillä kiinnostus radiotekniikkaan, nykyisin tietoliikennetekniikkaan, oli syntynyt jo pikkupoikana sota-aikana rakentelemalla kavereiden kanssa kidekoneita.
Vuonna 1965 Salmisesta tuli Nokia Elektroniikan osastopäällikkö ja ura Nokialla jatkui nousujohtoisesti eläköitymiseen asti 1993. Raskaan sarjan tehtäviä Nokialla olivat Nokian tietoliikenneosaston johtaja 1975, Telenokian ja Nokian tietoliikenneryhmän toimitusjohtaja 1981–1992 sekä Nokian johtokunnan jäsen 1986–1993.
Salminen oli 1970-luvun lopulla mukana luomassa Nokian jalokiveä – DX200- digitaalista puhelinkeskusjärjestelmää. Se oli digitaalisen teknologian murroksen konkreettinen alku Suomessa. Nokian kännykät eivät olisi nousseet kansainväliseksi menestystarinaksi ilman yhtiön tietoliikenneverkkopuolta.
Suomen kansallisbiografian mukaan Salminen kuuluu suomalaisen tietoliikennetekniikan uranuurtajiin. Hän toimi keskeisissä tehtävissä, kun monialayhtiö Oy Nokia Ab nousi merkittäväksi tietoliikenneteknologian kehittäjäksi ja laitevalmistajaksi.
Salminen johti yhtiön tietoliikennetoimialaa 1970-luvun puolesta välistä 1990-luvun alkuvuosiin saakka. Johtajakautensa päätteeksi Salminen ehti nähdä Nokian läpimurron viestintäteknologian maailmanmarkkinoilla.
Salmisen entinen alainen ja myöhempi Nokian johtaja antoi Salmisesta esimiehenä vilpittömimmät kehut suoraselkäisenä ja humaanina arvojohtajana.
Nuorena insinöörinä Salmisella oli aikaa ja motivaatiota kantaa vastuuta myös insinöörien ammatillisaatteellisesta järjestötoiminnasta hyvin tuloksin; hän oli Helsingin Insinöörit HI:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 1959–1968 sekä Insinööriliiton toinen varapuheenjohtaja 1969–1971.
Julkisella sektorilla hän teki pitkän työrupeaman valtion omistaman Helsingin teknillisen oppilaitoksen neuvottelukunnan ja johtokunnan jäsenenä sekä puheenjohtajana 1974–1995.
Ansioistaan järjestötyössä hänet kutsuttiin Insinööriliiton, Sähköinsinööriliiton ja Viestiupseeriyhdistyksen kunniajäseneksi. Tasavallan presidentti myönsi Sakari Salmiselle teollisuusneuvoksen arvonimen 1990.
Sakari Salmisella oli puoliso ja kolme lasta. Hän harrasti hiihtoa, laskettelua, golfia, yrityshistoriaa ja elämäkertoja.
Esa Kokka
kunniapuheenjohtaja
Helsingin Insinöörit HI