Naisten kuukausiansio 600 euroa alhaisempi

Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.

Viime vuonna palkansaajien työeläkettä kartuttaneen kuukausiansion mediaani oli vajaat 2 700 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista. Mediaani on ansio, jota vähemmän ansainneita on puolet tarkasteltavasta henkilöjoukosta.

Erot palkansaajien ansiotasoissa ovat merkittäviä eri sektoreilla. Viime vuonna alhaisin mediaaniansio oli kuntasektorilla, reilut 2 400 euroa kuussa. Korkein se oli valtiolla, jossa ansaittiin 1 000 euroa kuussa enemmän kuin kunnissa. Yksityisen sektorin mediaaniansio ylitti kunta-alan 150 euroa kuukaudessa.

Tiiviimmin työelämässä ovat mukana 30–60-vuotiaat, jolloin ansiotaso on korkeimmillaan. Esimerkiksi 40–49-vuotiaiden työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli 3 180 euroa, miehillä 3 660 ja naisilla 2 810 euroa kuukaudessa.

Ansiotiedot sisältävät vain palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot, joten yrittäjät eivät ole tilastoissa mukana. Viime vuonna työeläkevakuutettua työtä teki lähes 2,6 miljoonaa palkansaajaa.

Uutuuskirja vie tekniikan maailmaan

Lasten Keskus on julkaissut uuden tekniikkaan painottuvan kirjan lapsille ja varhaisnuorille. Kirja kertoo insinöörityöstä ja teknisistä ratkaisuista, joiden avulla ympäristöä rakennetaan ainutlaatuisella tavalla.

Sivuille piilotetut luukut kätkevät sisäänsä kiehtovia yksityiskohtia ja koukuttavat tiedonjanoisen lukijan.

Kuten aikuiset insinöörit tietävät, insinöörien kädenjälki näkyy kaikkialla ympärillämme. Se näkyy asumissamme taloissa, kaduilla, joita pitkin kuljemme, välineissä, joilla liikumme – jopa musiikissa, jota kuuntelemme.

Ilman insinöörien keksintöjä tai taidokasta suunnittelutyötä arki näyttäisi kovin erilaiselta.

Kirja tutustuttaa lapsia katsomaan maailmaa insinöörin silmin. Se on todellinen insinööritaidon juhlavuoden kirja jokaiselle tekniikasta ja suunnittelusta kiinnostuneelle lapselle ja nuorelle.

Kirja on myös oiva tapa kertoa perheen pienimmille, mitä isä tai äiti tekee työkseen.

■ Lue lisää: www.lastenkeskus.fi

Insinööriliiton tarina on julkaistu

Juhlavuoden kunniaksi Insinööriliitto päätti teettää tutkimuksen, jossa liiton tarina sidotaan osaksi ammattikunnan historiaa ja suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehitystä sadan vuoden ajalla. Takamailta tekniikan kehityksen kärkeen -teos kuvaa Insinööriliiton ja Suomen teknistymisen historiaa liiton satavuotisen olemassaolon ajalta.

Teoksen kirjoittaja, tutkija Sampsa Kaataja sanoo sen poikkeavan tyypillisistä järjestön historiikeista. Teoksen näkökulma on tuntuvasti järjestön sisäisiin tapahtumiin keskittyvää historiikkia laajempi.

– Vuosisadan alussa ei annettu arvoa kotimaisille tekniikan ammattilaisille, vaan ammattilaiset tilattiin ulkomailta. Suomalaiset insinöörit olivat näreissään: kyllä mekin pystymme siihen, Kaataja kuvailee.

Hänen mukaansa insinöörikunnan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut, mutta yksittäisen insinöörin asema on heikentynyt.

Historiateoksesta on näköisversio, jonka voi myös ladata liiton nettisivuilta. Kirjasta on otettu rajoitettu painos. Kirjan voi tilata: hinta on 29,90 euroa ja se sisältää postikulut.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/historiateos

Anturit ja automaatio suojelevat Kansallismuseota

Kansallismuseon rakennusautomaatiojärjestelmät uusitaan, jotta kiinteistön olosuhteet pysyvät vakaina museokokoelmia ja vieraita varten.

Assemblin korvaa saneerauksessa 1990-luvulla uusitut käyttöikänsä pään saavuttaneet laitteistot. Kohteen vanhat alakeskuslaitteistot vaihdetaan Deosin järjestelmiin.

Kansallismuseossa uusitaan osittain myös kenttälaitteistoja, kuten lämpötila-antureita, painelähettimiä, paine-erolähettimiä ja peltimoottoreita. Antureiden tarkoituksena on mitata tilojen lämpötiloja sekä huonekosteuksia ja optimoida näiden avulla näyttelytilojen ja säilytystilojen olosuhteita sopiviksi.

Saneeraus etenee keskus kerrallaan, ja tiloja säädetään käsin katkojen aikana. Saneerauskatkot pysyvät alle päivän mittaisina, jotta kohteen vaatimat sisäolosuhteet pysyvät tarpeen mukaisina. Saneeraus alkoi marraskuussa ja päättyy helmikuun loppuun mennessä.

Kansallismuseo pysyy auki vierailijoille koko saneerauksen ajan, ja suurin osa työvaiheista tehdään käyttäjiltä näkymättömissä paikoissa ja ajankohdissa. Kansallismuseon Helsingissä sijaitseva, kansallisromanttista arkkitehtuuria edustava rakennus on valmistunut vuonna 1916.

Nuoret katsovat työtä omasta näkökulmastaan

Vaasan yliopistolle tehdyssä tuoreessa väitöskirjassaan Roger Nylund tutki nuoria insinöörejä neljässä suuressa Vaasan energiaklusteriin kuuluvassa yrityksessä sekä heidän ajatuksiaan suhteessa työhönsä ja työnantajaansa.

Nuoret vaikuttivat olevan sitoutuneita lähinnä vain omiin elämänprojekteihinsa, ja heillä oli varsin vähän sanottavaa työnantajiensa mahdollisista odotuksista heitä kohtaan.

– He olivat valmiita sitoutumaan työnantajayrityksiin – ainakin niin kauan, kun heille tarjotaan vaihtelua, haasteita ja kehittymismahdollisuuksia.

Kun nuoret ja heidän esimiehensä kuvailivat käsitteitä, kuvaukset olivat osittain aivan päinvastaisia. Esimerkiksi ”haasteellinen tehtävä” tarkoitti nuorelle sitä, että hän saa tehdä selkeästi rajattua, mutta vaikeaa tehtävää, mitä hän ei ole aiemmin tehnyt.

Esimiehen näkökulmasta sama käsite tarkoitti vastuunottoa osaamisalueesta, jota oli jo ehditty harjoitella ja oppia. Tämä näyttäisi olevan yksi tutkimuksessa havaituista kipukohdista. Toinen kipukohta on se, että näitä nuoria näyttäisi olevan vaikea houkutella esimiestehtäviin.

– Haasteet näyttäytyivät tärkeämpinä kuin koettu turvallisuus. Nuoret vaikuttivat kyllä olevan valmiita sitoutumaan, mutta eivät välttämättä pitkään, Nylund sanoo.

Äidit palaavat perhevapaalta aiempaa nopeammin

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yhä useampi pienten lasten äideistä oli työllinen verrattuna vuoteen 2014. Neljän vuoden aikana äitien työllisyysaste on noussut kolme prosenttiyksikköä. Suurin nousu on tapahtunut 1–2-vuotiaiden lasten äideillä.

Naisten työllisyysaste on noussut selvästi parin viime vuoden aikana. Pienten lasten äitien työllisyysaste on noussut enemmän kuin lapsettomien naisten tai isien. Taloussuhdanteen parantuminen näkyy siinä, että äidit palaavat nopeammin perhevapaalta työelämään. Samaan aikaan perhevapailla tai ilman työsuhdetta lasta hoitavien äitien osuus on pienentynyt.

Koulutus vaikuttaa äitien työllisyyteen. Korkea- asteen koulutuksen suorittaneilla äideillä on useammin voimassa oleva työsuhde perhevapaan aikana, ja he myös palaavat nopeammin töihin kuin muut äidit.

Jos äidillä oli työpaikka, koulutuksesta riippumatta heistä 78 prosenttia palasi töihin nuorimman lapsen ollessa 1–2-vuotias. Lähes kaikki äidit olivat töissä, kun lapsi oli 3–6-vuotias.

Alle kouluikäisten lasten osa-aikatyötä tekevistä äideistä 56 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti lasten tai muiden omaisten hoitamisen takia.

Suomi lukutaidossa parhaiden joukossa

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa viime vuoden pääalueena oli lukutaito. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli OECD-maiden kärkeä.

Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärin. Suomessa erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen lukijoiden osuus on kasvussa.

Suomessa sukupuolten välinen lukutaidon osaamisero on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia, ja tälläkin kierroksella ero oli OECD-maiden suurin. Heikkojen poikalukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen.

Suomessa yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Vuoteen 2009 verrattuna lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä.

Matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Se oli edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvoa parempaa.

Sen sijaan luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt. Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2006.

Tutkimuksessa Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että elämään tyytyväisyys olivat korkealla tasolla.