Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän.

Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.  

Uudistuksessa pidennettiin ei-synnyttäville vanhemmille suunnattua vanhempainvapaata, mikä on jo näkynyt isien pidentyneinä vapaina.

HR-ammattilaisten haastattelujen ja kuudella työpaikalla toteutetun esihenkilökyselyn perusteella pidemmät vapaat ovat tuoneet haasteita työtehtävien ja sijaisten järjestelyyn.

– Vapaat ovat usein liian lyhyitä sijaisen palkkaamiseen, mutta pelkkä työtehtävien jakaminen voi kuormittaa työyhteisöä, tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

– Perhevapaauudistus ei näytä vielä pidentäneen isien vapaita riittävästi, jotta sijaisjärjestelyt hoidetaan samalla tavalla kuin äitien yleensä pidempien perhevapaiden aikana.

Yhteiset käytännöt hyödyttävät

Työpaikoilla on vaihtelevasti perhevapaisiin liittyviä käytäntöjä. Työpaikoilla luotetaan usein siihen, että tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.

Perhevapaaoikeuksista tiedottaminen työntekijöille on tavallista, mutta esimerkiksi esihenkilöiden kouluttaminen, perhevapaalle jäävän kanssa käytävä lähtökeskustelu tai paluuperehdytys ovat satunnaisempia käytäntöjä. Harvempi työnantaja käy myös ura- ja palkkakehityskeskusteluja perhevapaalle jäävän kanssa ja vapaan jälkeen.

HR-ammattilaisten haastatteluissa nousi esille esihenkilöiden merkitys myönteisen ilmapiirin luomisessa ja perhevapaiden käytännön järjestelyssä.

– Niin esihenkilöiden suhtautumisella kuin yhteisillä, kirjatuilla käytännöillä luodaan työntekijöille tunnetta, että perhevapaalle jääminen on myönteinen asia, johtava tutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

Perheystävällisyys työpaikalla

Tutkimukseen osallistuneet työpaikat olivat lähtökohtaisesti keskimääräistä perhemyönteisempiä. Silti vain noin puolet esihenkilöistä oli täysin samaa mieltä siitä, että oma työpaikka on perheystävällinen.

– Perheystävällisyyden edistämisen tavoitteita ja toimia oli kirjattu työpaikoilla melko vähän esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö Mia Teräsaho Työterveyslaitoksesta sanoo.