Valtionhallinnon toimintamenoihin on kohdistunut tällä hallituskaudella mittavia leikkauksia ja säästötoimia. Vuoteen 2030 mennessä menoja on tarkoitus leikata lähes 700 miljoonalla eurolla.

Julkisella sektorilla työskenteleviä esihenkilöitä ja asiantuntijoita edustavat akavalaiset JEA-liitot selvittivät keväällä säästöjen vaikutuksia työpaikoilla.

Kyselyyn vastasi yli 2 000 henkilöä, joista Insinööriliiton jäseniä oli 325.

Resurssipula näkyy arjessa

Joka toinen kyselyn vastaajista kertoo säästötoimien lisänneen työmääräänsä. Kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa on kasvanut kuluneiden kahden vuoden aikana.

Vain kolmannes vastaajista kokee nykyisten henkilöstöresurssien riittävän työtehtävien huolelliseen suorittamiseen määräaikojen puitteissa.

Asiantuntijoiden arjessa muutokset ilmenevät usein jatkuvana kiireenä, mutta myös työn sisällön muutoksena. Varsinaisten virkatehtävien ohella aikaa kuluu yhä enemmän erilaisten tukitehtävien hoitamiseen.

Joka toinen kyselyyn vastannut asiantuntija kertoo tukitehtävien vievän vähintään viidenneksen viikoittaisesta työajastaan. Säästöjen ja resurssien vähentämisen myötä osa vastaajista on sitä mieltä, että myös työtehtävien määrää pitää vastaavasti karsia.

Joka neljännen vastaajan kohdalla stressi ja väsymys ovat muodostuneet suoriutumista tuntuvasti haittaavaksi tekijäksi. Puolet vastaajista arvioi oman työuupumusriskinsä vähintään melko suureksi.

Pahimmillaan jatkuvan tehostamisen pelätään johtavan henkilöstön uupumiseen ja virastojen toimintakyvyn heikkenemiseen.

Esihenkilöt haastavassa paikassa

Organisaatiomuutosten keskellä esihenkilötyön ja johtamisen merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille korostuu. Kyselyn vastaajat peräänkuuluttavat esihenkilöiltä parempaa vuorovaikutusta ja asiantuntijoiden kuuntelemista sekä yleisesti inhimillisempää johtamisotetta.

Tuloksista käy myös ilmi, että esihenkilöt itse ovat muutosten keskellä haastavassa tilanteessa. Heistä vain 44 prosenttia kykenee käyttämään riittävästi aikaa esihenkilötehtäviensä hoitamiseen.

Esihenkilöiden työ myös läikkyy usein vapaa-ajalle. Lähes kolmannes kokee, että työnantaja odottaa heidän vastaavan työhön liittyviin yhteydenottoihin myös työajan ulkopuolella.

Kaksi kolmesta esihenkilöstä on saanut työnantajalta esihenkilötyöhönsä tukea. Virastolta saatu tuki on tyypillisesti koulutusta tai ohjeistusta, mutta se saattaa olla myös esihenkilöiden keskinäisen vertaistuen mahdollistamista.

Tekoäly lisää koulutustarvetta

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että asiantuntijatyön osaamisvaatimusvaatimukset ovat kasvussa. Kuitenkin jopa kolmannes vastanneista kertoo, ettei omassa virastossa tunnisteta virkamiesten osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita.

Työajalla kouluttautuminen on mahdollista kolmelle neljästä vastaajasta. Käytännössä oma työmäärä ja viraston yleinen resurssitilanne kuitenkin usein rajaavat vastaajien mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin.

Oman lisänsä osaamisvaatimuksiin tuovat uudet teknologiat, järjestelmät ja tekoäly. Useampi kuin kaksi viidestä kertoo jo käyttävänsä tekoälyä työssään.

Parhaimmillaan tekoäly tehostaa työtä, mutta se voi myös tuoda oman lisänsä muutoskuormaan: esimerkiksi jos uusien teknologioiden käyttöä edellytetään ilman opastusta tai koulutusta. Tällöin tekoäly ei tehostakaan työtä, vaan vie sen sijaan resursseja pois varsinaisesta viranomaistyöstä ja ydintehtävistä.

Etätyö tuo kaivattua joustoa

Valtionhallinnon etätyökäytännöt muuttuivat viime vuoden lopulla uuden etätyösuosituksen myötä. Linjaukseen sisältyi muun muassa suositus keskimäärin 12 läsnäolopäivästä kuukaudessa.

Uuden suosituksen soveltamisessa on eroja virastojen välillä, mikä nousee esille kyselyn tuloksissa.

Insinööriliiton jäsenistä yli 70 prosenttia on tyytyväisiä oman virastonsa etätyökäytäntöihin. Useimmiten perusteina ovat muuttumattomat käytännöt.

Etätyön avulla arkeen saatiin joustavuutta, jonka koettiin lisäävän hyvinvointia ja parantavan työssäjaksamista.

Saldot ja lomaraha vapaiksi

Puolet vastaajista on vaihtanut lomarahaa vapaaksi. Lähes kaikki vaihtoa tehneet ovat myös ehtineet pitämään näin saamansa vapaan.

Neljännes vastaajista kertoo oman virastonsa lomarahan vaihtamiseen liittyvien käytäntöjen tiukentuneen viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.

Niin sanottu saldoleikkuri koskee jopa joka toista kyselyn vastaajista. Heidän kohdallaan liukuvan työajan kertyneet plussasaldot leikkautuvat pois saldorajan ylittyessä.

Lähes kaikki vastaajat pystyvät pitämään liukuvan työajan plussasaldoja vapaana kokonaisina vapaapäivinä.

Kyselyyn annetuista avoimista vastauksista välittyy vastaajien vahva sitoutuminen omaan työhönsä. Vahva ammattiylpeys auttaa osaltaan jaksamaan myös tilanteissa, joissa työn kuormitus on suurta.