Valtio pumppaa maanpuolustukseen rahaa, ja puolustukseen liittyviä kiinteistöjä rakennetaan urakalla. Samaan aikaan Puolustuskiinteistöillä on käyty muutosneuvottelut.

Syyskuussa päättyneiden muutosneuvottelujen lopputuloksena organisaatiosta vähennetään enimmillään 43 henkilöä. Noin 40 hengelle voidaan tarjota vaihtoehtona uutta tehtävää. Samalla organisaatiota yksinkertaistetaan vähentämällä erillisiä yksiköitä ja johtamistasoja. Uusi organisaatio aloittaa viimeistään ensi vuoden alussa.

Hiljattain ennen muutosneuvottelujen alkua talossa oli aloittanut uusia työntekijöitä nykyisten noin 670 hengen joukossa.

– Ymmärrän uudelleenorganisoinnin tarpeen, mutta työmäärän vähenemistä en näe. Ennemmin tarvitsemme lisää väkeä tulevina vuosina, arvioi Puolustuskiinteistöjen ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Jaakko Perhovaara.

Rakennusurakat käyvät kalliiksi

Muutosneuvottelujen taustalla on nopea investointitahti, joka nostaa rahoituskuluja korkeammalle kuin valtion maksamat vuokrat riittävät kattamaan. Liikelaitos investoi uusiin rakennuksiin viime vuonna 356 miljoonaa euroa, ja summa voi nousta 500 miljoonaan euroon vuositasolla vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Liikelaitoksella on tulevina vuosina useita uusia rakennushankkeita, joten tarvitaan erityisen paljon rakennuttamisen ammattilaisia. Nykyisillä on tällä hetkellä suuri työtaakka.

Käynnissä on muun muassa maan suurin puolustusurakka, jossa rakennetaan F-35-hävittäjien infrastruktuuria Rissalassa, Rovaniemellä ja Satakunnassa.

Työntekijät mukana harjoituksissa

Puolustuskiinteistöjen työntekijät osallistuvat työssään Puolustusvoimien johtamiin harjoituksiin. He harjoittelevat kiinteistöjen ylläpitoa kaikissa oloissa, jolloin kaiken pitää toimia kellonajasta ja viikonpäivästä välittämättä. Harjoitukset vaikuttavat myös kumppaniyrityksiin.

Harjoitukset tarkoittavat usein matkapäiviä ja pitkiä työpäiviä. Harjoituksia on koko organisaatiossa useita kymmeniä vuodessa. Henkilöstö osallistuu tehtävänsä mukaan muutamaan harjoitukseen vuosittain.

Perhovaaralle matkapäiviä kertyy noin 50 vuodessa. Harjoitusten sisällöstä ei voi kertoa ulospäin.

– Kotiin kerron, millä paikkakunnalla olen. Siinä kaikki.

Alan sopimus on rakennettu hyvin

Liikelaitoksen työntekijät ovat työ- sopimussuhteisia, ja he noudattavat EPA-alaan kuuluvaa Senaatti-konsernin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Perhovaara pitää sitä hyvin rakennettuna.

– Harjoituskorvaukset ovat siviileille hyviä, jos verrataan sotilaisiin. Käytännössä sotaharjoituskorvauksesta saa heti normaalityöajan ylittävältä ajalta ylityökorvausta, ja harjoituksissakin taataan 11 tunnin lepoaika.

Perhovaara tietää, mistä puhuu, sillä hän jäi eläkkeelle sotilasvirasta Puolustusvoimissa kahdeksan vuotta sitten.

– Silloin oltiin harjoituksissa maastossa ja nukuttiin pari tuntia yössä teltassa, Perhovaara vertaa.

Puheenaiheeseen sopii, että haastatteluhetkellä Puolustuskiinteistöjen Kajaanin-toimipisteen ympärillä on käynnissä sotaharjoitus. Varusmiehiä vilahtelee harvakseltaan ikkunoissa.

Valtio huolehtii kiinteistöistä

Puolustuskiinteistöt on Senaattikiinteistöjen omistama valtion tytärliikelaitos. Liikelaitos rakennuttaa kiinteistöjä ja ylläpitää niitä Puolustusvoimien tarpeisiin.

Puolustuskiinteistöillä on ylläpidossa 5 500 rakennusta, joista 66 on kasarmeja. Kiinteistöjen joukossa on lisäksi terveysasemia, sotilaskoteja, varastoja, halleja, suojatiloja sekä ympäristöinfraa, kuten pihoja ja teitä.

Suuri osa rakennuksista on samanlaisia kuin siviilirakennuksetkin. Eroja tulee muun muassa siitä, että rakennuksissa saattaa olla esimerkiksi sotilasajoneuvoille tarkoitettuja tehokkaita kuivaimia. Kaikki uudet rakennushankkeet eivät ole julkista tietoa.

– Eikä tarvitse ollakaan, Perhovaara muistuttaa.

Työntekijöiden joukossa on runsaasti ylempiä toimihenkilöitä vastaamassa lvi-asioista, sähköistä, rakennusautomaatiosta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kiinteistönhoidosta.

Koska tehtävät ovat maanpuolustuksen kannalta tärkeitä, työsuhteeseen palkatuille tehdään aina turvallisuusselvitys. Lisäksi liikelaitokseen hakeutuu työntekijöitä, joilla on paloa maanpuolustukseen.

– Motivaatio näkyy tekemisenä ja siinä, että harjoituksiin osallistutaan mielellään. Työyksiköt järjestävät itse harjoituksia, jotta osaavat toimia tilanteessa kuin tilanteessa, Perhovaara sanoo.