Joka viides insinööreistä arvioi kokevansa paljon työhön liittyvää stressiä, kertoo parin vuoden takainen Työmarkkinatutkimus. Joka neljäs työssäkäyvä suomalainen on vähintään kohonneessa työuupumusriskissä, eikä oireilu ole palautunut koronaa edeltäneelle tasolle.

Mielenterveyden ongelmien vuosikustannukset olivat Suomessa kuitenkin jo vuonna 2015 noin 11 miljardia euroa. Pelkästään työuupumukseen liittyvien sairauspoissaolojen kustannukset ovat yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumukseen selittäviä tekijöitä ovat epävarmuus työn tulevaisuudesta, byrokratiavaatimukset ja rooliristiriidat, kuten ristiriitaiset odotukset työssä, kankeat toimintatavat sekä vaikeudet saada tarvittavaa tietoa omaa työtä koskien.

Myös Pinja Rykyn väitöstutkimuksen mukaan vaikka työuupumuksen johtavat syyt liittyvät työn organisointiin ja toimintatapoihin, niitä yritetään silti ratkaista työpaikoilla jatkuvasti yksilöä muuttamalla. Ratkaisuiksi tarjotaan stressinhallintaa, resilienssiä ja mindfullnesia.

Sairauslomalta palaava työntekijä voi joutua takaisin samoihin oloihin, jotka aiheuttivat uupumisen. Yksilöterapia ei ratkaise huonoa johtamista ja työkulttuuria, vaikka saattaakin helpottaa oireita.

Insinööriliitto esittää, että Suomessa otetaan käyttöön oikeus sairauspäivärahaan työperäisen uupumuksen perusteella. Työuupumus on tämän takia määriteltävä itsenäiseksi, työperäiseksi tilaksi sosiaalivakuutuksessa, erillään mielialahäiriön diagnooseista. Työuupumus ei ole sairaus, vaan työperäinen kuormitustila.

Sairauspäiväraha on kuitenkin vain osa ratkaisua. Ilman työyhteisön muutoksia työympäristössä ja toimintatavoissa pelkkä sairausvapaa jättää ongelman ratkaisut yksilöille. Siksi työnantajia pitää velvoittaa nykyistä tarkemmin seuraamaan ja ehkäisemään psykososiaalisia kuormitustekijöitä osana työsuojelua. Vastuu riskien ja kuormituksen hallinnasta on kohdistettava työnantajaan, ei yksittäiseen esihenkilöön.

Työntekijä pääsee paitsi sairausvapaalle palautumaan, myös työpaikan työuupumusta aiheuttavat juurisyyt tunnistetaan ja kartoitetaan yhdessä työyhteisön kanssa. Ruotsissa työnantajan yksityiskohtaisemmin määritelty vastuu on vähentänyt sairauspoissaoloja.